– Tämä kevät on hiilineutraalin Suomen rakentamiselle keskeinen, sillä hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi sekä kaikki kolme keskeistä ilmastosuunnitelmaa valmistuvat lähikuukausina, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) ilmastopolitiikkaa käsitelleessä infotilaisuudessaan.
Hänen mukaansa ilmastolain myötä hiilineutraaliudesta 2035 mennessä tulee Suomelle sitova tavoite, joka ohjaa ilmastotyötämme pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
– Suunnitelmat toimivat käytännön tienviittoina siihen, miten ilmastokestävää, fossiilitalouden heilahduksista riippumatonta hyvinvointivaltiota rakennetaan, hän sanoi.
Liikennettä, maataloutta ja rakennusten erillislämmitystä koskeva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma KAISU oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa. Lausuntoyhteenveto on valmistumassa, ja lisäksi tutkimuslaitokset toimittavat perjantaina omat arvionsa siitä, ovatko suunnitelman toimet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseen.
Arvioiden pohjalta ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä viimeistelee suunnitelman maaliskuun puoliväliin mennessä.
Myös suurta teollisuutta ja lämmöntuotantoa eli niin sanottua päästökauppasektoria koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maa- ja metsätaloutta koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma lähetetään lausunnoille lähikuukausina.
Ilmastopolitiikan suunnitelmia viimeistellään tilanteessa, jossa energian hinta maailmanmarkkinoilla on ollut kovassa nousussa.
Karin mukaan hallitus on tukenut puhtaan energian tuotantoa, kotien energiaremontteja ja esimerkiksi sähköautojen latausinfran laajentamista.
– Nämä toimet vähentävät riippuvuuttamme hintavaihteluille herkistä fossiilisista tuontipolttoaineista. Kun vauhditamme vihreää siirtymää, turvaamme kohtuulliset liikkumisen ja lämmityksen kustannukset koko maassa, hän sanoi.
Karin mukaan vähävaraisille kotitalouksille pitäisi suunnata korvamerkittyä tukea energiaremontteihin.
– Energiaremonttien avulla voidaan estää tehokkaasti ylisuuria, yllättäviä lämmityslaskuja talvipakkasilla. Monelle perheelle kertainvestointi on kuitenkin liian iso. Olemme ympäristöministeriöstä esittäneet kevään kehysriiheen erityisesti pienituloisille suunnattavaa kymmenen miljoonan euron uutta tukea.
– Lisäksi esitämme 40 miljoonan euron avustusta asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin, Kari jatkoi.
Ministerin mukaan ”fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on tärkein tehtävämme seuraavina vuosikymmeninä”.
– Ilmastotyöstä täytyy tulla uusi normaali tapa ajatella yhteiskunnan päätöksiä, aivan kuten talous ja valtion talouden kehysmenettely nyt. Valtion kaikkea rahankäyttöä ja lainsäädäntöä tulisi katsoa ilmasto- ja ympäristökestävyyden läpi, samoin kuin nyt kehysriihessä katsotaan taloutta, Kari esitti.
