Elintarviketeollisuusliitto kertoo lähettävänsä syksyllä kyselyn jäsenyrityksilleen elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä viime vuoden aikana.
Eri EU-maista ei tällä hetkellä ole olemassa kattavaa ja vertailtavaa tietoa ruokahävikistä ja elintarvikejätteestä. Vuonna 2018 uudistettu EU-jätedirektiivi velvoittaa kuitenkin jäsenmaita seuraamaan elintarvikejätteen määrää ja raportoimaan siitä.
EU-komissio antoi toukokuussa säädösehdotuksen, joka velvoittaa tekemään ensimmäisen tiedonkeruun ruokahävikistä ja elintarvikejätteestä jäsenmaissa viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Tiedot on raportoitava komissiolle kesäkuussa 2022 ja sen jälkeen vuosittain.
Suomessa raportointitarpeeseen vastataan Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeella. Sitä vetää Luonnonvarakeskus ja se toteutetaan yhdessä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Elintarviketeollisuusliiton, Päivittäistavarakauppayhdistyksen sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran kanssa.
Tiedot hävikistä kerätään erikseen elintarvikeketjun jokaisesta osasta eli alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta, päivittäistavarakaupasta, ammattikeittiöistä ja kuluttajilta, jotta tilanteesta saadaan selkeä kokonaiskuva.
Euroopan komissio arvioi, että vuosittain noin 88 miljoonaa tonnia ruokaa päätyy hävikiksi, mikä on noin 20 prosenttia EU:ssa tuotetusta ruoasta. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.
Elintarviketeollisuusliitto muistuttaa, että hävikin vähentäminen nähdään tärkeäksi keinoksi tulevaisuuden ruoantarpeiden turvaamisessa sekä ruoan ympäristökuorman vähentämisessä. Lisäksi hävikin vähentyessä yrityksille koituu säästöjä näkyvissä ja piilevissä kustannuksissa, kuten jätemaksuissa sekä työ-, varastointi-, kuljetus- ja energiakustannuksissa.
Jos hävikin syntyä ei pystytä estämään kokonaan, olisi liiton mukaan ensisijaisesti aina mietittävä tuotteiden ja raaka-aineiden arvokäyttöä, kuten tuotteiden toimittamista ruoka-apuun tai hyödyntämistä rehun raaka-aineina. Vasta toissijaista olisi ruokahävikin hyödyntäminen energiana.
