Jyri Häkämies. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Elinkeinoelämä tyrmää hiilitullit: Ei toimiva mekanismi

Erityisesti hiilitullien arvioidaan haittaavan Suomen vientivetoista prosessiteollisuutta.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata ehdotuksia hiilitullien käyttöönotosta, vaan pitää päästökaupan vahvistamista parempana keinona päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

EK.n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan järjestö tukee EU:n ilmastotavoitetta eikä vähättele hiilivuodon mahdollisuutta, mutta hiilitullien vaikutukset pitää tietää, ettei ammuta omaan nilkkaan.

– Hiilitullit eivät ole toimiva mekanismi, hän painotti EK:n lehdistötilaisuudessa perjantaina Helsingissä.

Kyseessä olisi kasvihuonepäästöihin perustuva tulli tai tuontivero EU:n rajalla. Tarkoituksena olisi tasata yritysten kilpailutilannetta, kun ilmastopolitiikan toteutus etenee eri puolilla maailmaa eri tahtia. Erityisesti Ranska on ollut asiassa aktiivinen.

EK:n mielestä hiilitullien käyttöönotto kuitenkin edellyttää erittäin vakavaa harkintaa niiden kustannuksista ja hyödyistä. Ne ovat järjestön mukaan poliittisesti riskialttiita, monimutkaisia ja kalliita toteuttaa.

EK:n johtavan asiantuntijan Matti Kahran mukaan hiilitullien toteutukseen liittyy merkittäviä kauppapoliittisia ja teknisiä kysymyksiä.

– Tullit ovat iso vasara, jolla lyödään, ja muita liiskautuu samalla, hän kuvaili.

Suomen taloudelle hiilitullit toisivat hänen mukaansa enemmän haittoja kuin hyötyjä. Ne eivät suojaisi Suomen vientiteollisuutta, vaan haittaisivat vientimahdollisuuksia. Erityisesti ne haittaisivat vientivetoista prosessiteollisuutta.

Kahra muistutti, että Suomen teollisuus käyttää paljon välituotteita. Niille asetettavat tullit nostaisivat kustannuksia ja vaikuttaisivat siten kielteisesti teollisuuteen.

Tulleista syntyisi haittaa esimerkiksi terästeollisuudessa, sementtiteollisuudessa, metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

EU:n kilpailukyvystä ja hiilivuototoimista on EK:n mielestä kyllä pidettävä huolta, mutta se onnistuu parhaiten muilla keinoin, kuten ilmaisilla päästöoikeuksilla hiilivuotosektoreilla, epäsuorien kustannusten kompensaatioilla ja tuontisuojatoimilla.

Päästökaupan pitäisi EK:n mukaan säilyä EU:n ilmastopolitiikan tärkeimpänä ohjauskeinona. Päästökauppa ohjaa tekemään päästövähennyksiä kustannustehokkaasti, ja päästökatto pakottaa päästöt vähenemään sovittuun tavoitteeseen.

Suomalaiset yritykset kehittämään ilmastoratkaisuja

Elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka mukaan ilmakehän lämpeneminen on saatava pysähtymään 1,5 asteeseen.

Lisäksi EK on yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa esittänyt EU:lle pitkän ajan ilmastotavoitteen tiukentamista niin, että päästöt ja hiilinielut saataisiin tasapainoon vuonna 2050.

– Väitän, että olemme EU:n edistyksellisen järjestö ilmastoasioissa, Häkämies totesi.

Hän muistutti, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan yritysten investointeja. Suomalaiset yritykset voivat myös kehittää ilmastoratkaisuja ja innovaatioita asiakkaiden käyttöön globaalisti.

– Uskon, että se on hyvä bisnestä, Häkämies arvioi.

Euroopan komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin politiikkaohjelman ytimessä on Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelma.

EK:n johtavan asiantuntija Kati Ruohomäen mukaan ohjelma on kattava ja osin varsin yksityiskohtainen. Ilmastotoimien osuus EU-budjetissa nousisi 30 prosenttiin vuosina 2021-2027.

Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa olisi tarkoitus tukea yhden biljoonan euron investointeja vuosikymmenen aikana. Lisäksi Euroopan investointipankki uudistetaan nostamalla ilmastorahoituksen osuus 25 prosentista 50 prosenttiin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt