Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen ihmettelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) halua löysentää valtiontalouden kehysmenettelyä.
– Suomen ongelma ei ole niinkään se, ettemme pystyisi ottamaan velkaa, vaan se, että sitä otetaan liikaa, ja ihan kaikkeen, Elina Valtonen kirjoittaa Facebookissa.
Marinin mukaan ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan ”aivan ennätyksellisiä” investointeja myös julkiselta puolelta. Hän vaati kehysmenettelyn uudistamista niin, että se mahdollistaa mittavat investoinnit seuraavien 10–15 vuoden aikana. Marin otti asiaan kantaa Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä.
Marin viittasi hyvänä esimerkkinä Hollantiin, joka on Marinin mukaan ottamassa erittäin mittavasti velkaa negatiivisilla koroilla ilmastosiirtymään, jottei veroja tarvitsisi korottaa.
Vertaus Hollantiin ontuu
Valtosen mukaan vertaus Hollantiin ontuu: maa oli ylijäämäinen ennen koronaa ja on sitä jo muutaman vuoden päästä.
– Suomella on jo valmiiksi enemmän velkaa kuin Hollannilla ja Suomi velkaantuu tästä eteenpäin joka ikinen vuosi, vuosikymmeniksi eteenpäin, Valtonen huomauttaa.
Valtonen toteaa, että kehykset tehdään hallituskauden alussa suhteessa liikkumavaraan, jonka hallitus haluaa itselleen ottaa taloudellisesti.
– Jos halutaan tehdä vaikkapa juuri vihreän siirtymän investointeja, niin niistähän voidaan sopia hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja laitetaan kehykset siihen asentoon, Valtonen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Hallitus päättää vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta.
Marinin hallitus päätti viime keväänä korottaa kuluvan vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023. Kehystä korotetaan 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Tällä hallituskaudella vuonna 2020 kehykset eivät olleet voimassa poikkeusolojen vuoksi ja vuosina 2021-23 koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaus, jäljitys, potilaiden hoito ja rokotukset katetaan kehysten ulkopuolelta.
