Elina Lepomäki: Suomi on maa, jossa ei anneta tehdä töitä

Kokoomuksen kansanedustajan mielestä vastakkain ovat työllisyys ja toimettomuus, eivät suurpääoma ja riistetty työntekijä.

Kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoittaa Liberan Kansa jonka ei anneta tehdä töitä -blogissaan, että palkansaajaliike käy voimakasta valtataistelua, johon se saa pontta median ylläpitämästä vastakkainasettelusta.

– Vastakkain eivät aikoihin ole olleet suurpääoma ja riistetty työntekijä, vaan todellisuus ja sen harha, työllisyys ja toimettomuus, Elina Lepomäki toteaa.

Hänen mukaansa palkansaajaliikkeen Suomessa ei anneta tehdä töitä eikä jäykillä työehdoilla paranneta edes työllisen ay-jäsenkunnan asemaa. Nettopalkka ja ostovoima jäävät pieniksi, kun veroilla joudutaan kustantamaan korkea työttömyys.

– Jos kyse olisi vain työehdoista, mikään ei estäisi ammattiliittoa tai sen paikallisosastoa perustamasta yritystä tai osuuskuntaa, joka kilpailisi markkinoilla muiden joukossa. Muun muassa ahtaajatyökunnat kilpailivat menestyksellisesti ahtaajayrittäjien kanssa aina 1920-luvulle asti, hän kirjoittaa.

– Oy Ay Ab voisi määrittää työajat ja palkat vaikka reippaasti nykyisiä lakeja ja työehtosopimuksia paremmiksi. Monella liitolla olisi alkupääomaakin vaikka muille jakaa.

Lepomäen mukaan kyse tuntuu kuitenkin olevan muusta kuin työehdoista ”eikä ay-liikkeen julkisuuden hallintaa tässä asiassa voi kuin ihailla”.

– AKT tekee räiskyvällä toiminnallaan ay-liikkeelle tehokasta tuulensuojaa. Auto- ja kuljetusalan viidakkomiesten perässä kävelee STTK:n Antti Palola kuin ratkaisija, vaikkei hänkään ole myöntymässä sellaisissa asioissa, jotka meitä aidosti auttaisivat, kuten yleissitovuudessa, laittomien lakkojen sanktioinnissa tai yritystason laajassa työehtojen muodostamisessa.

Miten tämä on mahdollista

– Vika on järjestelmässä ja meissä lainsäätäjissä, kun vuosi toisensa jälkeen sallimme järjestöille kansantaloutta ja yksilönvapautta haittaavia erivapauksia lain edessä. Sen sijaan, että ihmettelemme AKT:n toimintaa, olisi äänestäjän kysyttävä, miten tämä on 2015-vuoden Suomessa mahdollista?

Elina Lepomäen mukaan lakkosakot ovat Suomessa olleet perinteisesti erittäin maltilliset, koska ay-liikkeen vastuullisuuteen on luotettu.

– On kuitenkin selvää, että on suuri houkutus kiristää itselleen valtaa, kun voi pistää konkurssikypsän maan ulkomaankaupan kyykkyyn ilman suurempia selityksiä – tai ylinopeussakot ylittäviä sanktioita, Lepomäki toteaa.

– Tänä vuonna valmistuneen yritysjuridiikan opinnäytetyön mukaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä on 23 000 työntekijää eikä se anna juuri tilaa sopia paikallisesti – etenkään järjestäytymättömille. Tämän vähemmistön annamme kuitenkin edustaa koko alaa, erityisesti pienimpien ja vielä syntymättömien työnantajien kustannuksella. Valtakunnallisissa työkiistoissa tuo 23 000 hengen porukka (0,88 prosenttia työvoimasta) voi lamaannuttaa koko Suomen.

– Meillä ei ole aikaa jäädä odottelemaan sitä, että osapuolet kohtaavat toisensa “keskellä pitkääsiltaa”, kuten monet toimittajatkin edelleen tuntuvat toivovan. Jos salkunhoitaja istuu tappiollisen position päällä, tekemättä jättäminenkin on aktiivinen päätös. Maahan on tullut lyhyessä ajassa 30 000 turvapaikanhakijaa, joista oleskeluluvan saavien olisi myös päästävä tekemään töitä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt