Brittiläinen toimittaja Tim Marshall käsittelee uusimmassa teoksessaan ihmiskuntaa jakavia tekijöitä, joita ovat muun muassa etnisyys, uskonto ja politiikka. Konkreettisemmin erot näkyvät erilaisina rajamuureina tai esteinä.
Tekijän mukaan maailman kuuluisin olematon muuri on Yhdysvalloissa. Maan nykyinen presidentti Donald Trump on luvannut rakentaa Meksikon vastaiselle rajalle muurin, joka hillitsisi laitonta maahanmuuttoa. Hanke on kohdannut kiivasta vastustusta, mutta valtavan hankkeen esteenä on ennen kaikkea hinta.
Rajalinja on yli 3[nbsp]000 kilometriä Tyyneltämereltä Meksikonlahdelle, mutta luonnonesteet vähentävät muurin tarpeen noin puoleen. Erään asiantuntijalausunnon mukaan 1600 kilometriä yhdeksän metrin korkuista betonimuuria maksaisi pahimmillaan 40 miljardia dollaria. On esitetty myös paljon maltillisempia lukuja, kuten 21–25 miljardia dollaria.
Erilaisia esteitä Meksikon vastaiselle rajalle on kuitenkin rakennettu vuosikymmenten ajan, kuten 1970-luvun laman aikana, jolloin Texasiin rakennettiin nelimetrisiä raja-aitoja piikkilangalla vahvistettuna. Samoin muissa rajaosavaltiossa tehtiin erilaisia rakennelmia.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen George W. Bushin hallinto rakennutti yli tuhat kilometriä uutta raja-aitaa. Presidentti Barack Obama jatkoi urakkaa, aitaa jatkettiin ja sitä vahvistettiin paikoin jopa kolminkertaiseksi. Kaikesta huolimatta aita ei estänyt laitonta maahanmuuttoa ja rajavartiosto piti sitä vain eräänlaisena nopeustöyssynä aavikolla.
Pisin raja-aita
Marshall arvioi maailman pisimmän raja-aidan olevan Intian ja Bangladeshin välillä. Se kattaa lähes koko 4[nbsp]000 kilometrin mittaisen rajan, ainoastaan 600 kilometrin mittainen rannikkokaistale Bengalinlahdella on aitaamaton. Rajaeste on osittain piikkilankaa, paikoin muuria tai sähköaitaa.
Lisäriskin rajaa ylittäville tuovat intialaiset rajavartijat, jotka ovat ampuneet vuosien mittaan satoja ihmisiä rajalinjalle. Aitaa on perusteltu salakuljetuksen estämisellä, mutta tärkein syy on laittoman maahanmuuton patoaminen.
Bangladeshista riittää esteistä ja rajavartioista huolimatta tulijoita, sillä maan väestöstä yli kymmenen prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi maata koettelevat usein tulvat ja myrskyt.
Marokon valli
Vuonna 1975 Espanja luopui Länsi-Saharan siirtomaastaan ja paikallisten asukkaiden sahrawien vapautusliike Polisario julisti alueen itsenäiseksi, Länsi-Saharan arabitasavallaksi. Marokko kuitenkin valtasi alueen ja seurauksena olivat taistelut sissitaktiikkaa käyttänyttä Polisariota vastaan.
Tappiollisten yhteenottojen jälkeen Marokko turvasi asemansa rakentamalla kaikkiaan 2700 kilometriä pitkän maavallin. Se valmistui vuonna 1987 ja on keskimäärin kaksi metriä korkea. Vallia turvaa molemmin puolin usean kilometrin leveydeltä miljoonat maamiinat, joten kyseessä on maailman pisin yhtenäinen miinakenttä.
Noin viiden kilometrin välein on vartioasemia ja päävartioasemien taakse on sijoitettu nopean toiminnan joukkoja. Noin 85 prosenttia sahrawien perinteisestä asuinalueesta on Marokon hallinnassa.
Arabimaailman muurit
Siirtomaa-ajan jälkeen arabimaissa kehittyi panarabialaisuus, jonka alun perinkin epärealistisena haaveena oli Atlantilta Arabianmerelle ulottuva arabimaiden liitto. Unelma on törmännyt kirjaimellisesti muuriin. Esimerkiksi Tunisia ja Egypti ovat rakentaneet aitoja sekasortoisen naapurinmaansa Libyan vastaisille rajoilleen.
Jordania alkoi vahvistaa puolustustaan Irakin ja Syyrian sekosorron takia. Yhdysvaltojen tuella Jordanian Syyrian vastaiselle rajalle rakennettiin 250 kilometrin pituinen huipputekninen turva-aita.
Kokonaisuuteen kuuluu vartiotorneja, pimeänäkökameroita ja maasensoreita, jotka havaitsevat kaiken liikkeen kahdeksan kilometriä rajasta molempiin suuntiin. Samanlainen rakennelma on myös 185 kilometrin mittaisena Irakin vastaisella rajalla.
Turkki sai kesällä 2018 valmiiksi lähes koko Syyrian vastaisen rajansa betonimuurin. Siihen kuuluu myös vallihautoja, valonheittimiä sekä kohdentamisjärjestelmiä. Tarkoituksena on estää Syyriasta saapuvia pakolaisia ja terroristeja pääsemästä rajan yli.
Saudi-Arabia on rakentanut USA:n avulla Irakin vastaiselle rajalleen 885 kilometrin pituisen kolminkertaisen aidan, valtavan hiekkavallin ja 32 vartioasemaa, jotka on yhdistetty seitsemään komento- ja valvontakeskukseen. Saudi-Arabia on aidannut osan myös rutiköyhän naapurimaansa Jemenin rajan jo ennen maassa syntynyttä sisällissotaa.
Kuwaitilla on paljon huonoja kokemuksia Irakista, ei vähiten vuonna 1990 tapahtuneen miehityksen takia. Joskus esteet kääntyvät alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Kun irakilaiset oli vuonna 1991 karkotettu USA:n johtaman liittouman avulla, Kuwait rakennutti koko rajan pituisen kymmenen kilometriä leveän rajaesteen.
Se koostui kolmesta rinnakkaisesta hiekkavallista ja niiden päälle vedettiin vielä piikkilankaesteet sekä eteen kaivettiin panssarihautoja. Rakennelman oli määrä pitää irakilaiset loitolla. Vuonna 2003 alkaneessa USA:n johtamassa invaasiossa Kuwaitista Irakiin yhdysvaltalaisjoukoilla oli täysi työ saada hiekkavalliin nopeasti useita aukkoja, jotta ajoneuvot pääsivät suuntaamaan kohti Bagdadia.
Sodan jälkeen oli selvää, ettei Irak enää ollut uhka Kuwaitille, mutta maa halusi uuden ja paremman rajaesteen. Sen tarkoituksena on suojata vaurasta öljyvaltiota Irakin lisääntyvältä väkivallalta sekä laittomalta maahanmuutolta.
Tim Marshall: Jaettu maapallo. Rajalinjoja, jotka kertovat miksi elämme muurien aikaa. 306 sivua. Atena kustannus Oy.
JARKKO KEMPPI
