Viime vuosikymmenellä valmistui Lääkäriliitolta, Kelalta, Sitralta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta perusteltu näkemys sote-uudistuksen reunaehdoista.
Mallien periaatteina oli, että alueellisia järjestäjiä on muutamia, terveydenhuollon integraatio toteutetaan, rahoitus ja järjestäminen on julkista, mutta tuottaminen on sekä julkista että yksityistä. Malleissa myös rahoituksen yksikanavaisuus ja potilaan oikeus valita palveluntuottajansa määrättyjen reunaehtojen vallitessa nähtiin tärkeinä.
– Hallituksen esitys sisältää nämä kaikki. Sote-esitys on siis asiantuntijaorganisaatioiden näkemysten mukainen. Esitystä, joka tyydyttäisi kaikkia yksittäisiä asiantuntijoita, tulee tuskin koskaan, Lääkäriliiton eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja, lääkintöneuvos Heikki Pälve kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosastolla.
Parhaillaan kiistellään erikoissairaanhoidosta. Sote-esitystä kritisoivat eivät luota, että hallituksen esityksen tätä ohjaavat tiukat varotoimet riittäisivät.
– Kukaan ei ole rakentamassa järjestelmää, jossa onnettomuuspaikalla jaettaisiin asiakasseteleitä tai päivystys vaarannettaisiin. Asiantuntijatasoltakin kuulee aiheetonta pelottelua, jolloin asiallinen arvostelu hukkuu, Pälve toteaa.
Järjestäjän ja tuottajan erottaminen epäilyttää niitä asiantuntijoita, jotka nyt hallinnoivat nykyisin sekä järjestämistä että tuottamista.
– Jos erottamista ei tehdä, Suomeen syntyy 18 alueellista tuotantomonopolia. Kuntien tuotantomonopoli on johtanut pitkiin jonoihin, terveyskeskusten ongelmiin, epätasa-arvoiseen järjestelmään ja kalliisiin päällekkäisyyksiin.
Pälveen mukaan moderni terveydenhuolto ja sote-esitys vahvistavat kansalaisen asemaa ja parantavat hoidon saatavuutta.
– On paternalismia väittää, ettei kansalainen osaisi valita viisaasti terveydenhuollossakin, Pälve kirjoittaa.
