Myös muutamilla muilla paikkakunnilla julkinen vesihuolto aiotaan panna rahoiksi.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki varoittaa, että useat kokemukset muun muassa Euroopassa osoittavat vesihuollon yksityistämisprojektien esimerkiksi 1990-luvulla olevan karua luettavaa.
– Monet vesihuollon yksityistämiset epäonnistuivat. Vesihuoltoa on palautettu sittemmin takaisin julkiseksi toiminnaksi useissa Euroopan kaupungeissa, koska vesialan yritysten tuottamat palvelut ovat tulleet kansalaisille kalliiksi eikä palvelun laatu ole ollut riittävän hyvää. Yksityistämisten yhteydessä on puututtu myös vesilaitosten työntekijöiden oikeuksiin ja palkkaehtoihin, sanoo Pihlajamäki.
Hän katsoo, että Suomessa vesihuolto on toistaiseksi hoidettu vastuullisesti ja hyvin.
– On kuitenkin tiedossa, että monet vesialan jättiyritykset esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa tutkivat markkinoita – myös Suomessa – ja saattavat lähitulevaisuudessa antaa ostotarjouksia julkisista vesilaitoksista.
Jytyn puheenjohtaja vetoaakin kuntapäättäjiin, että he eivät toimisi samalla tavalla kuin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, jolloin kunnat rahapulassaan möivät energialaitoksensa.
Pihlajamäki pitää karuna esimerkkinä tolkuttomasta hintojen noususta Suomessa sitä, kun Fortumin sähköverkot myytiin ulkomaalaisten sijoittajien 80-prosenttisesti omistamalle Carunalle. Sähkön siirtohinnat pompahtivat pilviin ja kärsijänä olivat kuluttajat.
Suomessa käynnistettiin tänään 31.1. kansalaisaloite ”Vesi on meidän – kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi”. Aloitteessa esitetään, että aloitteen pohjalta käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.
Aloitteella oli perjantai-iltana jo lähes 26[nbsp]000 allekirjoittajaa.
