Britannian pääministeri Boris Johnson. LEHTIKUVA / AFP Ben Stansall

”Britannia teki nämä viisi Brexit-virhettä”

Brittipääministerin entinen neuvonantaja ennustaa, että neuvottelut EU:n kanssa jatkuvat vuosikymmeniä.

Britannian Brexit-neuvottelut ovat malliesimerkki siitä, miten neuvotteluja ei pidä käydä. Näin sanoo Jonathan Powell, joka on toiminut Britannian pääministerin henkilöstöpäällikkönä työväenpuoleen hallituskaudella ja brittien pääneuvottelijana Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa.

– Olen viettänyt 40 vuotta kansainvälisten neuvottelujen parissa. En ole ikinä nähnyt Britannian hallitukselta heikompaa suoritusta kuin neljä vuotta kestänyt neuvottelu, joka päättyi jouluaaton sopimukseen, Powell kirjoittaa Politicossa.

Britannia erosi EU:sta tammikuussa 2020 ja jouluaattona osapuolet pääsivät sopuun tulevien vuosien kauppasopimuksesta. Powell sanoo, että jos katsotaan kokonaiskuvaa, EU sai neuvotteluista kaiken, mitä se halusi. Britannian huonoon menestykseen hän löytää viisi syytä.

Ensinnäkin brittihallitus yliarvioi neuvotteluasemansa. EU on isompi kuin Britannia, ja Britannialle keskinäinen kauppa merkitsee enemmän kuin EU:lle. EU vaati, että osapuolet sopivat ensin erosopimuksesta ja vasta sen jälkeen tulevasta suhteesta, ja näin tapahtui. Samasta syystä tullimuuri kohoaa Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille eikä Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin. Sopimuksen muoto on myös EU:n vaatimusten mukainen.

– Sama voimien epäsuhta vallitsee Yhdysvaltojen kanssa, mikä täytyy pitää mielessä, kun neuvottelemme Washingtonin kanssa, Powell sanoo.

Toiseksi Britannian käynnisti eroprosessin ennen kuin se oli päättänyt, mitä se itse tavoittelee neuvotteluissa. Suurin osa ajasta kuluikin Britannian sisäiseen väittelyyn, Powell sanoo.

– Tämä ei ollut neuvottelijoiden syy, vaan poliittisten johtajien.

Kolmanneksi Britannia piti suvereniteettia tärkeämpänä kuin taloudellista etua. Samalla maa unohti sen, että kaikki kansainväliset sopimukset kutistavat suvereniteetti, mutta edut voivat silti olla haittoja suuremmat.

– Olemme puolustaneet teoreettista mahdollisuutta tehdä asioita, joita emme edes halua tehdä, Powell sanoo.

Hän huomauttaa, että Britannia käytti useita viikkoa saadakaseen hyvät ehdot kalastukselle, jonka merkitys on 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen sijaan palvelut, jotka ovat 80 prosenttia kansantuotteesta, jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Kalastusneuvottelutkin Britannia lopulta hävisi.

– Olemme saaneet vapaakauppasopimuksen, joka on huonompi kuin monet muut, joita EU on viime vuosina neuvotellut, Powell arvioi.

Neljänneksi Britannia ”tuhosi” asemansa luotettavana neuvottelukumppanina, Powell sanoo. Britannian hallitus alkoi syksyllä valmistella lakia, joka olisi rikkonut jo sovittua Brexit-erosopimusta vuodelta 2019. Erosopimuksessa Britannia sitoutui pitämään Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan auki, mutta laki olisi rikkonut tätä sitoumusta. EU valmistautui käymään oikeutta asiasta, ja lopulta Britannia perääntyi.

Viidenneksi Britannia ei suunnitellut, miten se käy neuvotteluja EU:n kanssa. Tämän vuoksi se joutui vain reagoimaan EU:n ehdotuksiin.

– Kukaan ei lähtisi sotilaalliseen selkkaukseen tai poliittiseen kampanjaan ilman strategiaa, mutta hallitus näytti ajattelevan, että riittää, kun ilmestyy neuvottelupaikalle ja toivoo, että kaikki kääntyy parhain päin, Powell kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että ei kannata kuvitella Brexit-neuvottelujen päättyvän tähän, koska tiivis kaupankäynti edellyttää jatkuvaa sopimista.

– On alkamassa vuosikymmenten mittainen pysyvä neuvottelu, ja naapurimme on paljon isompi ja voimakkaampi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt