– Hoetaan, että ”turvapaikkajärjestelmä on rikki”. Jos tästä on kyse, on se rikki suunnilleen kaikissa muissakin Euroopan valtioissa, kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoo Verkkouutisille.
Etenkin pakkopalautuksia arvostelevat toistavat usein lausetta rikkinäisestä järjestelmästä. Muun muassa vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on vaatinut palautusten keskeyttämistä siihen asti, että järjestelmän ongelmat on korjattu. Lentokoneessa palautusta protestoinut vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen toisti vaatimuksen Helsingin Sanomien haastattelussa.
Ben Zyskowicz ei allekirjoita väitteitä rikkinäisestä järjestelmästä. Hän huomauttaa, ettei Suomen linja esimerkiksi Afganistanista tulevien turvapaikanhakijoiden suhteen poikkea merkittävästi naapureista.
Suomi antoi Helsingin Sanomien maanantaina julkaiseman tilaston mukaan ensimmäisessä vaiheessa myönteisen päätöksen 42 prosentille hakemuksen tehneistä afganistanilaisista. Norjassa luku oli 50 prosenttia, Saksassa 47 prosenttia, Ruotsissa 37 prosenttia ja Tanskassa vain 18 prosenttia. Ranskassa turvapaikkoja myönnettiin ensimmäisessä käsittelyvaiheessa kuitenkin peräti 84 prosentille hakijoista.
Ben Zyskowicz näkee vihreiden puheet ideologisina. Hänen mukaansa kyseessä on erimielisyys siitä, missä kulkee raja oleskeluluvan myöntämisen perusteelle.
– Eihän totuus ole se, että turvapaikkajärjestelmä on joka paikassa Euroopassa rikki vaan totuus on se, että Touko Aallolla, Aino Pennasella ja kumppaneilla on erilainen näkemys siitä, missä tilanteessa oleskelulupa pitäisi myöntää kuin mikä on eurooppalainen valtavirran tulkinta, Ben Zyskowicz sanoo.
– Jos ja kun taustalla on linjaero valtavirran ja heidän tulkintansa välillä, niin eihän tätä järjestelmää heidän näkökulmastaan korjata muuten kuin niin, ettei enää tehtäisi kielteisiä päätöksiä, hän jatkaa.
Zyskowiczin mukaan puheet palautusten väliaikaisesta keskeyttämisestä tarkoittavat oikeasti pysyvää keskeyttämistä.
– Jos pysyvästi luovutaan palautuksista, menee koko turvapaikkajärjestelmältä pohja pois. Miksi me käytämme vuosittain miljoonia euroja migrin toimintaan, hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joissa jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti, jos lopputulos on kuitenkin se, että jokainen, joka ei suostu lähtemään, saa jäädä, hän kysyy.
HS:n oikaistava
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio totesi keskiviikkona monen toistelevan turvapaikkaprosessin olevan rikki, vaikka harva heistä edes tuntee itse prosessia.
– Sama koskee maatietoa. Merkittävien lähtömaiden maatietoraportit ovat luettavissa #MIGRIn (maahanmuuttovirasto) sivuilla. Kannattaa lukea, Vuorio tviittasi.
Ben Zyskowiczin mukaan julkisuudessa liikkuu väärää tietoa palautuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Hän nostaa esiin Helsingin Sanomien Aino Pennasta koskevassa jutussa faktana esitetyn maininnan ”Suomen lain mukaan ihmistä ei saa palauttaa kotimaahansa, jos siellä on käynnissä taisteluja tai hänellä on vaara joutua maassa vainon tai kidutuksen kohteeksi”.
Palautuskiellon periaatetta käsitellään ulkomaalaislain 147. pykälässä. Se kuuluu seuraavasti:
”Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle”.
Laissa ei sanota siis mitään siitä, että taistelut jossain päin maata olisivat automaattisesti este palauttamiselle kyseiseen valtioon. Sisäministeriön mukaan Suomen linjana on, ettei ”ihmisiä palauteta taisteluiden keskelle”. Palautukset perustuvat tapauskohtaiseen harkintaan ja alueittain jaoteltuihin maa-arvioihin.
– Kyse ei ole siis siitä, onko jossain päin maata sotilaallista konfliktia. Tämä Helsingin Sanomien väite ei pidä paikkaansa. Odotan että hesari korjaa väärän väitteensä, Ben Zyskowicz sanoo.
Maahanmuuttovirasto vastasi Afganistanin palautuksia koskeneeseen kritiikkiin helmikussa (alla) huomauttamalla, että turvapaikanhakijan maasta poistamisesta on tehtävä päätös, jos hakijalla ei ole mitään lainmukaista perustetta saada oleskelulupaa Suomesta.
”Väkivallan taso ei ole viime aikojen tapahtumista huolimatta Kabulissa niin korkea, että kaikki henkilöt alueella olisivat iskujen vuoksi vaarassa. Kaupungissa ei käydä laajoja maataisteluita, eikä siellä ole esim. ilmapommituksia, tykistötulta tai miinoituksia, jotka aiheuttaisivat siviileille erityistä vaaraa joutua väkivallan kohteeksi. Kaikki tapaukset tutkitaan yksilöllisesti”, maahanmuuttovirasto selvensi tuolloin.
Monet toistelevat nyt, että "turvapaikkaprosessi on rikki", vaikka harva heistä edes tuntee itse prosessia.Sama koskee maatietoa.Merkittävien lähtömaiden maatietoraportit ovat luettavissa #MIGRI n sivuilla.Kannattaa lukea https://t.co/80wq86Z2h9
— Jorma Vuorio (@vuoriojorma) August 28, 2018
#Afganistan'in turvallisuustilanne ja sinne tehtävät palautukset ovat puhuttaneet viime päivinä. Maahanmuuttovirasto ei ole tällä hetkellä keskeyttämässä palautuksia, selvitämme ohessa tilannetta: pic.twitter.com/JBvvu6BslI
— Maahanmuuttovirasto (@Maahanmuuttovir) February 2, 2018
