Sotatieteen maisteri Atte Kalevan mukaan maahanmuutto on pohjimmiltaan kansantaloudellinen kysymys.
– Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia, Atte Kaleva kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.
Hänen mukaansa turvapaikanhakijat voisivat aloittaa kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo lähtömaissa. Hyvä opintomenestys vaikuttaisi myönteisesti hakemuksen käsittelyyn.
– Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille, Kaleva kirjoittaa.
– Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.
Ranska ja Saksa ovat jo esittäneet EU:n yhteisiä turvapaikkaleirejä. Kalevan mukaan Suomi voisi saada niiden kautta myös kipeästi kaivattua työvoimaa.
– Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi väestöltään ikääntyvälle maallemme kiistatta hyödyksi, Kaleva toteaa.
LUE LISÄÄ:
Näin maahanmuutto tulisi remontoida
Maahanmuuttoa käsitellään meillä mustavalkoisesti: joko puhtaan humanitaarisena tai sitten kärjistetysti turvallisuuskysymyksenä. Pohjimmiltaan #maahanmuutto on kuitenkin kansantaloudellinen kysymys.
Uusi blogini Verkkouutisissa.https://t.co/QaqTD6aOCb— Atte Kaleva (@AtteKaleva) May 30, 2018
