Suomen asuntomarkkinat kestivät koronan iskun hyvin verrattuna aiempien talouskriisien vaikutuksiin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennuste.
Hyvä vire näkyi etenkin jo ennestään vahvoissa kasvukeskuksissa, mutta korona toi myös muutoksia markkinoiden perustrendeihin. Osakeasuntojen hintakehityksen osalta kiinnostavia positiivisia poikkeuksia ovat Kuopio ja Kotka.
– Asuntomarkkinoiden myönteinen kehitys oli poikkeus viime vuoden negatiivisten talousuutisten joukossa. Se on poikkeuksellista myös, kun katsotaan, miten aiemmat talouskriisit ovat asuntomarkkinoihin vaikuttaneet, sanoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen tiedotteessa.
Ennusteessa on tarkasteltu talouskriisien vaikutusta asuntojen hintoihin Suomessa ja 16 muussa kehittyneessä maassa aina 1900-luvun alusta lähtien.
Aiemmissa kriiseissä asuntojen hinnat seurasivat muun talouden mukana alaspäin, mutta tällä kertaa ne jatkoivat nousuaan pandemiasta huolimatta.
Keskisen mukaan kehitystä voi selittää ainakin kolme tekijää: kevyt rahapolitiikka, elvyttävä finanssipolitiikka sekä kuluttajien muuttuneet asumisvalinnat.
Kuopio ja Kotka poikkeuksia
Vuonna 2020 vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat koko maassa 2,1 prosenttia, mutta alueelliset erot ovat erittäin suuria.
Helsingissä hinnat kasvoivat melkein viisi prosenttia, Turussa ja Tampereella noin neljä prosenttia. Vantaalla ja Oulussa nähtiin nollakasvua ja Lahdessa sekä Jyväskylässä hinnat laskivat noin kolme prosenttia.
Vuonna 2021 hinnat eivät kasva enää näin ripeästi, koska ihmisillä on pandemiatilanteen parantuessa myös muita kulutusmahdollisuuksia.
Rajoitettu tarjonta Helsingissä tosin pitää hinnat yhä korkealla tasolla, ja Tampereellakin hinnat nousevat nopeasti. Toisaalta talouden elpyminen näkyy siinä, että vapaarahoitteisten vuokrien nousu nopeutuu kuluvana vuonna.
Koronan tullessa pohdittiin paljon, muuttuvatko ihmisten asumisvalinnat. Enimmäkseen markkinoiden kehitys on kuitenkin edennyt vanhalla urallaan: kasvukeskusten vetovoima on vahvistunut ja hintojen alueellinen eriytyminen jatkunut.
Mutta Peetu Keskisen mukaan muutoksiakin on havaittavissa.
– Rivi- ja omakotitaloille on ollut aiempaa enemmän kysyntää, ja Kuopio sekä Kotka erottuvat kaupunkien vertailussa. Niissä hintakehitys on ollut erityisen vahvaa.
Alueelliset asuntomarkkinat
Ennusteessa tarkasteltiin, miten osakeasuntojen reaalihinnat muuttuivat pandemian aikana, ja tätä verrattiin kunkin kaupungin kymmenen vuoden keskiarvokasvuun.
Vertailu osoittaa, että hinnat ovat kehittyneet pandemian aikana kaikissa kasvukeskuksissa keskimääräistäkin paremmin.
Hieman yllättäen myös Kuopiossa ja Kotkassa reaalihinnat ovat poikenneet positiivisesti viime vuosien tavanomaisesta kehityksestä, ja niissä kasvu on ollut korona-aikana neljä prosenttiyksikköä vauhdikkaampaa kuin yleensä.
Sen sijaan monessa maakuntakeskuksessa kehitys on ollut keskimääräistä heikompaa. Esimerkiksi Lahdessa reaalihinnat kehittyivät korona-aikana lähes kuusi prosenttiyksikköä heikommin.
– Tarkastelun tavoite on havainnollistaa sitä, miten pandemian vaikutukset alueellisille asuntomarkkinoille ovat eronneet toisistaan. Yleisesti voidaankin sanoa, että asuntomarkkinoiden polarisaatio on jatkunut myös pandemian aikana, Peetu Keskinen sanoo.
