Tavallinen perhe kärsii liikaa pääkaupunkiseudun korkeista asumisen kustannuksista. Asunnon ostajaa kurittaa niin sijoittaja, muuttoliike kuin sääntelijäkin. Korkojen nousu siirtää sijoittajakiinnostusta korkomarkkinoihin, mutta ei poista tavallisen perheen vastatuulta.
Uusimpien tietojen mukaan Suomessa asuminen vie suuremman osan kotitalouksien kulutuksesta kuin missään muussa euro- tai Pohjoismaassa. Vielä vähän aikaa sitten kärkisijaa pitänyt Tanskakin on jäänyt viimeisimpien tietojen myötä Suomen jälkeen. Kyseenalainen kärkisija on seurausta pääkaupunkiseudun tilanteesta.
Asumismenoja nostavat etenkin kohoavat vuokrat ja asuntohinnat. Syynä on liian vähäinen rakentaminen. 1990-luvun puolivälistä alkaen laskettuna pääkaupunkiseudulle on rakennettu kahdeksan prosenttia enemmän asuntoja kuin koko Suomeen yhteensä. Kysyntä on kuitenkin ylittänyt tarjonnan merkittävästi, sillä asuntohinnat ovat nousseet jopa 25 prosenttia koko maata nopeammin.
Kysyntää on nostanut kaksi tekijää. Toisaalta pääkaupunkiseudun väestökasvu on voimakasta, ja toisaalta sijoittajat ovat olleet ennätysaktiivisia.
Korkotason painuttua nollaan sijoittajat ovat etsineet vaihtoehtoisia sijoituskohteita entistä innokkaammin. Asuntosijoittamisesta on tullut uusi kansankapitalismin muoto. Korkotason lasku ei olekaan alentanut asumisen hintaa, vaan lisännyt kysyntää niin, että hinnat nousevat.
Hintojen nousu heikentää tavallisten perheiden asunnon hankinnan kykyä. Pääkaupunkiseudun asukkaiden tulot eivät ole muuttuneet koko maan lukuihin verrattuna. Korkeammat asuntohinnat tarkoittavat siis suurempaa velkataakkaa asunnon hankkijalle.
Hintojen nousu ei samalla tavalla rajoita asuntosijoittajan ostokykyä, sillä sijoittajien ostovoima on merkittävästi tavallisen asuntoa omaan käyttöön ostavaa korkeampi. Sijoittaja voi myös vähentää korkomenoja enemmän kuin oman asunnon ostaja. Siinä missä hintojen nousu vähentää tavallisen ostajan asuntokysyntää, nousevien hintojen näkymä tekee sijoittamisesta entistä houkuttelevampaa.
Kun omistusasuntoja eri riitä kaikille, tavalliset ihmiset päätyvät yhä useammin vuokralle. Eipä ihme, että vuokrien nousu on jopa ylittänyt asuntohintojen nousun pääkaupunkiseudulla. Vuokrien nousu puolestaan nostaa sijoittajien kiinnostusta entisestään.
Myös sääntelijä on lisännyt kotitalouksien vastatuulta. Kesäkuusta alkaen asunnon hankkija on voinut saada lainaa enää 85 prosentille vakuuksien arvosta. Seurauksena kotitalouksien on pitänyt säästää etukäteen enemmän tai hankkia lisävakuuksia ostettavan asunnon rinnalle.
Nyt näyttää siltä tavallisen asunnon ostajan vastatuuli olisi vähän lientymässä. Tyyntyminen on myös tulossa yllättävästä suunnasta, sillä yleensä korkotason nousu vaikeuttaa asunnon hankintaa. Tällä kertaa voi käydä toisin, kun korkotason nousu kääntää sijoittajien katseita takaisin korkomarkkinoille. Se heikentää sijoittajakysyntää ja jättää pelikentän vapaammaksi muille.
Uusi ongelma voi tosin syntyä siitä, että sijoittajakiinnostuksen vähentäminen vähentää myös ratkaisevalla tavalla rakentamista. Näin ei saa antaa tapahtua.
Jotta asunnonostajan vastatuuli merkittävästi heikkenisi, rakentaminen on saatava pysyvällä tavalla säilymään korkealla tasolla. Rakennuslupien romahdus viime kuukausina kuitenkin kertoo pelottavasti siltä, että mikään ei ole muuttumassa.
