– Suhtaudumme lähtökohtaisesti myönteisesti koronarokotuspakon asettamiseen hoitohenkilöstölle.
Näin toteavat Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, dosentti Matti Muukkonen ja sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, dosentti Pauli Rautiainen. He viittaavat Helsingin Sanomien juttuun (HS 31.10.2021), jossa oikeustieteen professorit Janne Salminen ja Tuomas Ojanen pitivät hoitohenkilöstölle ehdotettua väliaikaista koronapassia tarpeettomana.
Koska tartuntatautilain 48. pykälän ensimmäisessä momentissa edellytetään henkilöstöltä rokotussuojaa heidän hoitaessaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, Salmisen ja Ojasen mielestä laki mahdollistaa jo nyt sen, että hoitohenkilöstö voidaan velvoittaa ottamaan koronavirusrokote.
– Salmisen ja Ojasen näkemys vaatii silti mielestämme muutamia täsmennyksiä, Muukkonen ja Rautiainen kirjoittavat HS:n mielipidekirjoituksessa.
Puheena olevan pykälän ensimmäisen momentin on katsottu vakiintuneesti viittaavan toisessa momentissa lueteltuihin tauteihin (tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja tietyissä tapauksissa hinkuyskä), joiden joukossa covid-19-tautia ei ole.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on 30. huhtikuuta antamassaan ratkaisussa pitänyt tarpeellisena pykälän muuttamista siten, että koronavirusrokotetta koskisi soveltuvin osin sama sääntely kuin toisessa momentissa jo mainittua influenssarokotetta. Sakslin on esittänyt myös rokotettavien henkilöiden joukon laajentamista muun muassa vammaisten henkilökohtaisiin avustajiin.
– Näin ollen olisi ollut perusteltua, että hallitus olisi jo viime keväänä tuonut eduskuntaan esityksen tartuntatautilain 48. pykälän muuttamisesta, sillä koronarokottautumisvelvoitteen asettamiselle on painavat perus- ja ihmisoikeusperustelut, Muukkonen ja Rautiainen toteavat.
He korostavat, että rokotussuojan vaatiminen on perusoikeusrajoitus. Sitä koskevan sääntelyn on oltava täsmällistä ja tarkkarajaista. Perustuslaki edellyttää, että yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet käyvät ilmi suoraan lakitekstistä.
– Ojasen ja Salmisen esittämä toimintamalli, jossa laissa nykyisin säädetty hoitohenkilöstön rokottautumisvelvoite ulotettaisiin uuteen tautiin ilman lakitekstin muuttamista, sopii huonosti yhteen sen lähtökohdan kanssa, että perusoikeusrajoituksista päätetään eduskunnassa, Muukkonen ja Rautiainen kirjoittavat.
– Malli sivuuttaa myös Sakslinin aiheellisen huolen siitä, kuinka rokottautumisvelvoitteen piiriin on laissa nykyisellään otettu liian suppea joukko sote-henkilöstöä.
Muukkosen ja Rautiaisen mukaan hallituksen olisikin syytä tuoda eduskuntaan viipymättä esitys tartuntatautilain 48. pykälän muuttamisesta.
