Kioton sopimuksessa sotilaallinen toiminta jätettiin kasvihuonekaasujen rajoitusten ulkopuolelle eikä voimassa olevassa Pariisin sopimuksessa mainita sanaa armeija kertaakaan.
Sotimisen hiilidioksidipäästöistä on vaikea saada luotettavaa tietoa, koska siihen liittyy paljon sotasalaisuuksia. Sen sijaan asevarustelun päästöistä löytyy tietoa esimerkiksi Oxfordin ja Brownin yliopistojen ja BBC:n julkaisuista. Sitä ovat viime vuosina alkaneet tutkia myös monet tieteentekijät ja tiedetoimittajat.
Tällä vuosikymmenellä maailman kaikkien armeijoiden varustelun ja ylläpidon arvioidaan aiheuttaneen noin kymmenen prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Puolet luvusta tulee Yhdysvaltain armeijalta, joka on maapallon suurin yksittäinen päästöjen tuottaja ja puolet maailman muilta armeijoilta.
Varustelumenojen kasvaessa myös niiden osuus kaikista päästöistä kasvanee, koska muilla sektoreilla päästöjä ainakin pyritään vähentämään.
Esimerkiksi Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRIn tilastojen mukaan maailman sadan suurimman asealan yrityksen myynti kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.
Sotimisen päästöistä on tehty arvioita yksittäisten sotien osalta. Irakin vuosien 2003–2007 sodan on arvioitu aiheuttaneen päästöjä 141 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain. Esimerkiksi Suomen vuoden 2017 päästöt olivat 56,1 miljoonaa tonnia eli jokainen vuosi Irakin sotaa tuotti reilusti yli kaksi kertaa enemmän päästöjä kuin Suomi.
Edellisessä 1990-luvun Irakin sodassa taas sytytettiin yli 600 öljynporauskaivoa, joista osa paloi yli yhdeksän kuukautta. Palojen on arvioitu aiheuttaneen yhteensä noin 420 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Käytettyjen pommien ja ohjusten päästövaikutuksista ei ole löytynyt tietoja, mutta niiden räjähteiden ja ajoaineiden arvellaan olevan vielä jonkin verran raakaöljyä haitallisempia.
Lisäksi panssarivaunujen alikaliiperiammuksissa käytetään köyhdytettyä uraania. Kun ammukset lävistävät esimerkiksi vaunujen panssarointia, vapautuu ilmaan ympäristömyrkkyä pienhiukkaspäästöinä.
Myös sodissa tuhottavista ja jälleenrakennettavista infroista aiheutuu hiilidioksidipäästöjä tuhojen ja jälleenrakennuksen massiivisuudesta kulloinkin riippuen.
Suomen suunnittelema asevarustelun suurhankinta ovat uudet hävittäjähankinnat. Ne tuottaisivat arvioidun 30 käyttövuoden aikana noin sata miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä vuotta kohden tekee noin kolme miljoonaa tonnia uusia päästöjä
