Suomalaisten ja ruotsalaisten turvallisuuspoliittiset asenteet ovat muuttuneet nopeaan tahtiin viime viikkojen aikana.
Tuoreet mielipidemittaukset ja eduskunnassa käyty keskustelu on huomioitu Yhdysvalloissa. RAND-ajatuspajan tutkija Gene Germanovichin mukaan taustalla on Ukrainan sodan lisäksi epäily siitä, missä määrin presidentti Vladimir Putinin toimintaa voi enää pitää rationaalisena.
Hän kuvailee Suomea ja Ruotsia maailman elinvoimaisimpiin kuuluviksi demokratioiksi, joiden jäsenyys olisi hyödyksi koko Nato-liittoumalle. Maiden asevoimien kyvykkyyttä ja mainetta arvostetaan Yhdysvalloissa.
– Suomen puolustusvoimat saa liikkeelle 280 000 sotilasta 30 vuorokauden kuluessa. Sen asevoimat kykenee puolustamaan maan pitkää Venäjän vastaista rajaa itsenäisesti pidemmänkin aikaa, Gene Germanovich kirjoittaa.
Tutkija arvioi viime vuoden lopulla tehdyn F-35-hävittäjävalinnan pitävän Suomen asevoimat Euroopan kärkitasolla. Ruotsin osalta vahvuuksia ovat ilmavoimien ohella merivoimat, joilla on käytössään myös sukellusveneitä.
– Molempien asevoimat ovat hyvin yhteensopivia Naton kanssa, joten sotilaallisessa mielessä siirtymä jäsenmaaksi olisi lähes saumaton, Germanovich arvioi.
Suomi ja Ruotsi ovat vaikutusvaltaisia EU-maita, joten niiden liittyminen puolustusliittoon vahvistaisi Naton ja EU:n sekä Yhdysvaltain ja EU:n välistä yhteistyötä monilla aloilla.
Tutkijan mukaan lähikuukaudet voisivat yllättäen olla turvallisin ajankohta maiden Nato-jäsenhakemukselle. Käytännössä kaikki Venäjän saatavilla oleva sotavoima on keskitetty Ukrainan rintamalle, joten sotilaalliseen voimannäyttöön tai vastaavaan toimintaan ei olisi tällä hetkellä voimavaroja.
Will Finland and Sweden choose to join NATO?
If so, then the West "would benefit from air-tight joint planning and consultation without having to continually stop and assess whether Finland and Sweden should be in the room or not." https://t.co/qkylBcVpIR
— RAND Corporation (@RANDCorporation) March 15, 2022
