Arto Satonen AL:ssä: Perustulon vastikkeellisuudella on laaja tuki

Eduskunnan varapuhemiehen mukaan perustulossa hintalappu on joko liian suuri tai sosiaaliturvan taso liian pieni. Hän esittää paremmaksi vaihtoehdoksi negatiivista tuloveroa.

Eduskunnan toinen varapuhemies Arto Satonen (kok.) arvioi, että työn murroksen haasteisiin tulisi hakea ratkaisua työllisyysasteen noston ja osallisuuden vahvistamisen kautta.

Länsimaisen demokratian ja pohjoismaisen hyvinvoinnin pelastaa hänen mukaansa viime kädessä kuitenkin vain se, että nykyistä useampi ihminen on töissä ja kokee itsensä osalliseksi yhteiskunnassa..

– Työn murroksessa on entistä vaikeampaa löytää kaikille kokoaikaista työtä. Osa-aikatyön kannattavuutta onkin parannettava ottamalla käyttöön negatiivinen tulovero eli vastikkeellinen perustulo Ison-Britannian Working Tax Credit -mallin tapaan, Satonen sanoo kirjoituksessaan Aamulehdessä.

Jos työtulot jäisivät kuukaudessa esimerkiksi 1 000 euron tasolle, niin mallissa sen voisi Satosen mukaan saada tehdä verottomana ja lisäksi saisi valtiolta kompensaatiota esimerkiksi 100 euroa lisää. Valtion kompensaatio tulisi kuitenkin vain niille, joilla on työtuloja.

– Vastikkeellisuudella on laaja tuki. Tuoreen EVA:n tutkimuksen mukaan 50 prosenttia suomalaisista haluaa perustulon, joka edellyttää työntekoa.

Vasemmiston ja vihreiden taholta työelämän murroksen ja lisääntyneen epävarmuuden vastaukseksi on Satosen mukaan tarjottu kaikkia koskevaa perustuloa, jonka päälle kukin voisi itse tienata lisätuloja.

– Tämä lääke on yhtä huono kuin (Donald) Trumpin ratkaisut. Joko perustulon hintalappu on veronmaksajalle liian korkea tai sosiaaliturvan taso tarvitsevalle jää liian matalaksi.

Suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat vailla työkokemusta olevat työttömät nuoret ja pitkäaikaistyöttömät on Satosen mukaan myös saatava osallisiksi yhteiskuntaan.

– Professori Heikki Hiilamon työryhmä on esittänyt työmarkkinatuen muuttamista osallistumistuloksi, jossa pitkäaikaistyötön voisi itse esittää tapaa osallistua ja työskennellä yhteiseksi hyväksi.

Osallistuminen voisi Satosen mukaan olla vaikka talkoita urheiluseuran hyväksi, vanhusten ulkoiluttamista tai lasten harrastusten vetämistä.

– Mitä useampi ihminen saadaan aktiiviseksi ja osalliseksi, sitä useammalla on toivoa päästä eteenpäin ja sitä pienemmät ovat syrjäytymisestä aiheutuvat kulut.

Kommentit