Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että hallitus on päättänyt julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025 sekä hallituksen kestävyystiekartasta puoliväliriihessään, joka kesti peräti yhdeksän päivää.
Hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden menokehystä 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla vuonna 2023.
– Hallitus on päättänyt menojen uudelleen kohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen, Sanna Marin kertoi tiedotustilaisuudessa.
Marinin mukaan kehykseen luettavat menot vuodesta 2024 alkaen alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön esityksessä. Marinin mukaan hallintoaloittain sovitut sopeutukset eivät kohdistu koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksin eikä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Vältämme leikkaukset niiltä, jotka ovat kärsineet eniten, Marin sanoi.
Lisäksi syksyn budjettiriihessä päätetään 100-150 miljoonan euron valtiotaloutta vahvistavasta veroratkaisuista.
Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.
Hallituksen tavoitteena on 80[nbsp]000 lisätyöllistä. Marinin mukaan hallitus on jo aiemmin päättänyt 31-33[nbsp]000 lisätyöllisestä ja puoliväliriihen päätöksillä tavoitellaan 40-44[nbsp]500 lisätyöllistä muun muassa osatyökykyisten aseman parantamisella.
– Lisäksi hallituskauden loppuun mennessä tehdään päätökset 110 miljoonan julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista, Marin kertoi.
Yrittämisen verotus ei kiristy
Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan ”velalle painetaan jarrua, kasvua vahvistetaan ja suomalaista työtä pelastetaan”.
Saarikko kertoi hallituksen sopineen toimista, joilla tuetaan yritysten kasvua. Hän nosti esille yrittäjien kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaisen poisto-oikeuden, joita jatketaan vuosina 2024-25. Lisäksi teollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan sähköistämisen tuella.
Hallitus kutsuu opposition mukaan nostamaan tki-rahoitusta neljään prosenttiin bkt:sta.
– Yrittämisen verotus ei kiristy. Tästä olemme siis pitäneet kiinni, Saarikko sanoi.
Hän kertoi, että hallitus ottaa ensimmäiset askeleet kohti suomalaista versiota Viron veromallista käynnistämällä selvityksen yhteisöverokantojen eriyttämistä.
Saarikko kertoi, että työllisyyspäätökset vahvistavat laskennallisesti julkista taloutta jo 300 miljoonalla eurolla. Mukana on ratkaisu eläkeputkesta.
– Nyt päätettiin lisätoimia, muun muassa työllisyyspalveluiden siirtämisestä kunnille. Pidän tätä merkittävänä rakenteellisena uudistuksena, Saarikko sanoi.
Hän kertoi, että kehysriihessä päätettyjen työllisyyspäätösten yhteisvaikutus julkiseen talouteen on noin 150 miljoonaa.
– Näiden lisäksi hallitus sopi, että tämän päälle tullaan vielä tekemään 110 miljoonan euron edestä julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä. Näiden työllisyyspäätösten kokonaisuus on siis täällä vaalikaudella merkittävä, Saarikko sanoi.
Yhteensä hallitus aikoo siis tehdä työllisyyspäätöksiä, jotka vahvistavat julkista taloutta 560 miljoonalla eurolla, kun hallituksen tavoitteena oli kaksi miljardia euroa.
Saarikon mukaan tämän hallituksen työllisyyttä vahvistavat uudistukset ovat ”luontevaa jatkoa” viime hallituskaudelle.
Saarikko kertoi, että hallitus on sopinut myös monipuolisesta tukipaketista turvealan rajuun murrokseen ja alan ihmisten hätään. Paketin arvo on 70 miljoonaa euroa ja lisäksi on sovittu verotusta koskevasta ratkaisusta, josta Saarikko ei kuitenkaan kertonut tarkemmin.
Isompi määrä työllisyystoimia kuin viime kaudella
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kertoi, että hallitus asettaa ensimmäistä kertaa Suomessa selkeän tavoitteen työperäisen maahanmuuton kasvattamisesta.
– Hallitus tavoittelee työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä ja että tämän jälkeen lisäys on vähintään 10[nbsp]000 henkeä vuositasolla, Ohisalo kertoi.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo kertoi, että hallitus sopi kehysriihessä lisätalousarviosta oppimisvajeiden paikkaamiseksi.
Saramo kertoi, että koulutus nähdään nyt osana työllisyyspolitiikkaa ja että hallituksen työllisyystoimet ovat ”laaja-alaisia, vaikuttavia ja mittavia”.
– Olemme jo kautemme puoliväliin mennessä onnistuneet päättämään valtiovarainministeriönkin laskemissa isommasta määrästä työllisyystoimia kuin edellisen eduskunnan aikana päätettiin yhteensä, Saramo sanoi.
