Akavan Erityisalat jäsenyhdistyksineen pitää selkeänä edistysaskeleena lausunnolla olevaa lakiesitystä kuntien kulttuuritoiminnasta. Liitto esittää kuitenkin, että lain tavoitteiden toteutumiseksi lakia täydennetään kulttuuripalvelujen laatua ja henkilöstön kelpoisuutta tarkentavalla asetuksella.
Lakiesityksen mukaan kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista osaamista. Kunnat velvoitetaan myös edistämään kattavasti ja laaja-alaisesti kulttuurityötä, kulttuurin yhdenvertaista saatavuutta ja kulttuuriperinnön ylläpitoa.
”Jotta lain hyvien tavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa, lain rinnalle tarvitaan asetus, jossa tarkennetaan kulttuuritoiminnan laatukriteerit ja se, mikä on riittävää osaamista kulttuuripalvelujen järjestämisessä”, esittävät Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistykset Kuntien asiantuntijat – Kumula, Museoalan ammattiliitto MAL sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU lausunnossaan lakiesityksestä.
Asetuksella määriteltäviä asioita olisivat esimerkiksi henkilöstön määrä ja kelpoisuusehdot, yhteistyömuodot eri toimijoiden kanssa, palvelumuodot, tavoitettavat asukasryhmät ja kulttuuripalvelujen painopisteet. Asetukseen tulisi liittojen mielestä kirjata myös, miten edellytettyjä kulttuurin laatukriteerejä seurataan vertailukelpoisen tilastoinnin avulla.
Lisäksi pitäisi myös määrittää seuraamukset, mikäli kulttuuripalvelujen laatukriteerit eivät kunnassa täyty.
– Nykyisin valtionosuusjärjestelmässä ei ole korvamerkittyä rahaa. Siksi lain tavoitteiden toteutuminen tulee varmistaa seurannalla ja vertailukelpoisella tilastoinnilla, kertoo kuntasektorin neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.
Akavan Erityisalat ei usko, että kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaiset velvoitteet voidaan viedä läpi ilman lisäkustannuksia.
– Kulttuurille tarvitaan lisää julkista rahoitusta. Ilman riittävää rahoitusta kuntien kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut eivät voi lunastaa uuden lain luomia odotuksia. Tätä edellyttää esimerkiksi kansalaisten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, Korpisaari huomauttaa.
Uusi lakiesitys on hänen mukaansa kuitenkin ohjaavampi ja laaja-alaisempi kuin aiempi laki vuodelta 1992.
– Tämä on tervetullutta kehitystä tilanteessa, jossa kuntien tehtävät ovat voimakkaassa muutoksessa ja huoli kulttuurin tulevaisuudesta suuri. Vielä kun lain kylkeen saataisiin se tarkentava asetus, Korpisaari toivoo.
