Kansainvälisten suhteiden perustan kylmän sodan jälkeisenä aikana muodostanut geostrateginen malli ei enää päde, Ranskan presidentin entinen esikuntapäällikkö, amiraali Bernard Rogel arvioi.
Voimapolitiikka on tehnyt hänen mukaansa paluun kansainväliselle näyttämölle, ja valtioiden välisiä kiistakysymyksiä ratkaistaan yhä useammin neuvottelujen sijasta asein.
– Eurooppa vaipui neuvostoimperiumin romahdettua uneen. Kuviteltiin, että on koittanut aika, jolloin sotilaallisista panostuksista voi tinkiä ja keskittyä nauttimaan rauhan hedelmistä, Ranskan merivoimien komentajanakin 2011–2016 toiminut Rogel sanoo Ruotsin sotatiedeakatemialle antamassaan haastattelussa.
– Yhteinen virhe oli kuvitella, että rajamme olisivat pitkäksi aikaa turvatut, ja olla havaitsematta strategista kehitystä ja pohtimatta globalisaation seurauksia. Mitä puolustukseen tulee, uskon, että todellinen Eurooppaan kohdistuva uhka tulee eurooppalaisten itsensä taholta, jos strateginen horros yhä jatkuu, hän toteaa.
– Jos emme kykene jakamaan yhteistä näkemystä intresseistämme ja pääse yli kansallisesta itsekkyydestä, jos välttelemme edelleen kysymystä välttämättömästä keskinäisestä solidaarisuudesta, silloin Eurooppaa pidetään heikkona ja jakautuneena. Se ei jäisi vaille seurauksia nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Rogel korostaa esittävänsä näkemyksiään yksityishenkilönä.
”Maksamme hintaa verellä”
Kun Ranska on tehnyt presidentti Emmanuel Macronin johdolla aloitteita Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisesta, niitä on kritisoitu Naton heikentämisestä. Amiraali Rogel pitää syytöksiä epäonnistuneina.
– Ranska on uskollinen Atlantin sopimuksen puitteissa tekemilleen sitoumuksille. Ranska on uskottava sotilaallisen toimija, joka käy maataisteluita ja maksaa säännöllisesti hintaa verellä, hän sanoo.
– Ranska on myös vakuuttunut siitä, että Euroopan pitkän aikavälin turvallisuus on riippuvainen vahvasta liittosuhteesta Yhdysvaltojen kanssa, hän toteaa.
Rogel kertoo uskovansa itse vahvasti transatlanttiseen yhteyteen, mutta katsovansa, että eurooppalainen puolustus on oikein hyvin yhteensovitettavissa Naton keskinäisen puolustusvelvoitteen kanssa. Puolustuksen pilarien on hänen mukaansa täydennettävä toisiaan – ei kilpailtava keskenään.
– Euroopan kollektiivinen puolustus on Naton tehtävä. Jotta Nato pystyy toteuttamaan tämän tehtävänsä, tarvitsemme suorituskykyisempiä eurooppalaisia puolustusvoimia, uskottavaa eurooppalaista puolustuspolitiikkaa ja vahvaa Eurooppaa, hän kiteyttää.
