Suomen harjoittama puolustuspolitiikka on yhdysvaltalaistutkija Leo Michelin mukaan viimeisten kymmenen vuoden ajan noudattanut kärsivällistä ja käytännönläheistä linjaa.
Vaikka Suomen Nato-kumppanuus on viime vuosina tiivistynyt, erimielisyyksiä varsinkin Yhdysvaltojen kanssa saattaa Atlantic Councilin Scowcroft-keskuksessa ja Suomen ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevän Michelin mukaan olla alkaneen vaalikauden aikana edessä.
– Suomen seuraava hallitus saattaa esimerkiksi kritisoida aiempaa suorasanaisemmin USA:n hallinnon kauppapolitiikkaa ja EU:ta vähättelevää retoriikkaa, kuten myös sen päätöstä vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta, Michel toteaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Ja vaikka Suomen viranomaiset tunnustavat Venäjän rikkoneen vuoden 1987 INF-aserajoitussopimusta, heitä huolestuttaa se, että USA:n katsotaan laajasti olevan välinpitämätön vuoden 2010 New START -sopimuksen jatkamista tai uusien aserajoitussopimusten tavoittelua kohtaan, Michel jatkaa.
Hän nostaa esiin myös mahdollisen tilanteen, jossa Yhdysvaltain hallinto pyrkisi painostamaan Suomea valitsemaan nykyisen F/A-18 Hornet -hävittäjäkalustonsa korvaajaksi niin ikään amerikkalaisen Lockheed Martin F-35:n tai Boeing F/A-18 Super Hornetin eurooppalaisten Eurofighter Typhoonin, Saab Gripenin tai Dassault Rafalen asemesta. Jos Washington lankeaisi epäasialliseen painostukseen, se voisi Michelin mukaan helposti kääntyä itseään vastaan.
”Ystäviä on hyvä olla”
Mahdollisista kitkatekijöistä huolimatta Michel uskoo, että Suomi myös seuraavan hallituksensa johdolla jatkaa tiiviiden transatlanttisten taloudellisen, poliittisen ja turvallisuusyhteistyön vaalimista määrätietoisemmin kuin useimmat muut USA:n eurooppalaiset kumppanit ja liittolaiset.
– Historia ja maantiede – varsinkin 830 mailin mittainen raja Venäjän kanssa – antavat suomalaisille hyvän syyn ymmärtää rajoitteet, jotka liittyvät omavaraisuuteen sekä Euroopan haluun ja kykyyn tulla heitä puolustamaan ilman USA:n panosta, Michel toteaa.
– Kuten Naton pääsihteeri ja Norjan entinen pääministeri Jens Stoltenberg taannoin Yhdysvaltain kongressin yhteisistunnossa muistutti, ”ystäviä on hyvä olla”. Senaatin ja edustajainhuoneen jäsenten hänelle seisaaltaan antamien suosionosoitusten tulisi vakuuttaa Suomi siitä, että niin myös useimmat amerikkalaiset edelleen tuntevat.
