Kokoomusjohtaja valtiovarainministeri Alexander Stubb puhui kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa torstaiaamuna.
Puheensa jälkeen Alexander Stubb kommentoi SAK:n juuri antamaa, hallituksen säästöpaketille vaihtoehtoista esitystä kilpailukyvyn parantamiseksi.
Stubb sanoi näkevänsä siinä monia ongelmia, koska kilpailukykyhyppyvaikutus jää 4,2 prosenttiin. Esityksessä pyritään hänen mukaansa puuttumaan myös sellaisiin hallitusohjelmassa sovittuihin toimiin, joita hallitus ei aio lähteä muuttamaan.
Valtiovarainministeri toivoi yhä yhteistä työmarkkinajärjestöjen esitystä.
”Aika jämäkästi”
Puheessaan Stubb kiitti hallituksen muita puolueita siitä, että ”kaveriin voi luottaa, että saadaan yhdessä tehtyä päätöksiä”.
– Silloin kun paine ulkopuolelta on kova, niin myös tulosta syntyy, Alexander Stubb kiitti hallitusta.
– Erityisesti haluan kiittää pääministeri Juha Sipilää ja keskustaa, mutta myös eritoten perussuomalaisia ja Timo Soinia siitä vastuunkannosta, jota me olemme nähneet vaikeissa kysymyksissä. Liittyen turvapaikkoihin, Kreikkaan ja euroon, budjettiin, hallitusohjelman toimeenpanemiseen, yhteiskuntasopimuksen korvaaviin toimenpiteisiin. Olemme aika jämäkästi, suoraselkäisesti ja aika rohkeastikin vieneet asioita eteenpäin. Se tuntuu hyvin toimivan.
Stubbin mukaan paljolti on kyse siitä, uskaltaako Suomi uudistua muutosvastarinnan edessä.
– Olemme tehneet esityksiä, joiden tavoitteena on kohentaa Suomen taloudellista tilannetta ja sitä kautta vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Ilma on sakeana keskustelua hallituksen esityksistä ja niiden vaikutuksista, hän totesi puheen kirjallisessa versiossa.
Valtiovarainministerin mukaan rakenteisiin pitää puuttua. Suuret rakenteelliset ongelmat ovat kilpailukyky ja työllisyysaste. Kumpaakaan näistä ongelmista ei Stubbin mukaan hoideta ripottelemalla lisää julkista rahaa.
– Suomi on vähän samantyyppisessä tilanteessa kuin Saksa 1990-luvulla. Me olemme käytännössä Euroopan sairas mies.
– Roolit ovat kääntyneet: uskallan väittää, että jos oli yksi maa joka hyötyi globalisaatiosta, EU:n jäsenyydestä, markkinoiden avautumisesta ja it-buumista, niin se oli Suomi.
Ei Kreikan tielle
Stubbin mukaan ekonomistit arvioivat, että Suomen kokonaistuotanto on noin kolme prosenttia normaalin tasonsa alapuolella.
– Suomen talous on karkeasti 20 prosenttia heikompi verrattuna ennen finanssikriisiä arvioituun kasvutrendiin. Tähän suhteutettuna tuo kolmen prosentin tuotantokuilu on siis pieni. On selvää, että pääosa Suomen ongelmista on rakenteellisia. Suomen talouden normaalitila suhdannevaihteluista puhdistettuna on paljon heikompi kuin ehkä haluaisimme edes uskoa.
– Suhdannetoimet, kuten elvyttävä finanssipolitiikka, auttaisivat kyllä kotimarkkinoita, mutta samalla nostaisivat hintoja ja tätä kautta edelleen vaikeuttaisivat Suomen kilpailukyvyn korjaamista. Emme voi myöskään enää lähteä siitä, että talouskasvu kyllä hoitaa elvytysvelan kuin itsestään, kun kasvu lähtee käyntiin. Juuri siksi olemme kovin tukalassa tilanteessa, Alexander Stubb sanoi.
Valtiovarainministeri sanoi, ettei kyse ole ylidramatisoinnista. Hän sanoi heinäkuun henkilökohtaisten kokemustensa takia toivovansa, ettei Suomi koskaan joudu Kreikan asemaan.
– Se on aika karua siinä vaiheessa, kun kolme kansainvälistä instituutiota ja 18 muuta euromaata kertoo, millaisia rakenteellisia uudistuksia on tehtävä. Silloin ollaan talouspoliittisella portilla, jossa koko kansallisvaltion suvereniteetti kärsii, ja sinne Suomen ei pidä koskaan joutua.
Ikäviäkin keinoja
Valtiovarainministerin mukaan ”Suomeen ei investoida riittävästi, koska tänne ei kannata investoida”.
– Suomalaisia yrityksiä moititaan huonosti johdetuiksi ja niiden tuotevalikoimaa puutteelliseksi – mutta monet suomalaiset yritykset ovat viime vuosinakin laajentaneet tuotantoaan ulkomailla, jossa se on kannattavampaa.
– Tämän vuoksi hallitus yritti solmia yhteiskuntasopimusta ja on etenemässä nyt oman kilpailukykypakettinsa kanssa. Tavoitteena on alentaa työvoimakustannuksia viidellä prosentilla. Monet keinoista ovat ikäviä, mutta on jokaisen suomalaisen palkansaajan etu, että työvoimakustannuksia alennetaan. Pienellä tinkimisellä palkasta tai palkanlisistä saadaan työpaikkoja turvattua, työttömiä töihin ja sitä kautta vahvempi julkinen talous.
Hänen mukaansa hallituksen nyt valitsemilla toimilla on vaikutusta kilpailukykyyn ja sitä kautta vientiin ja työllisyyteen.
– Jos kannattavuutta saadaan paremmaksi, moni yritys joka nyt miettii tuotannon siirtämistä tai rekrytointeja tai irtisanomisia huomaa työllistämisen olevan kannattavampaa ja tekeekin Suomen työllisyyden kannalta myönteisen päätöksen. Nämä talouden lainalaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään, vaikka uusia aloja syntyykin, Stubb sanoi.
– On kysytty myös, miten esimerkiksi kaupan ylityöt tai ravintoloiden sunnuntailisät tai kuntien ja valtion lomat liittyvät viennin kilpailukykyyn. Kyllä ne liittyvät. Vientiyritystemme kilpailukyky riippuu myös koko kansantaloutemme kustannuksista.
Ei kasvua, ei työpaikkoja
Stubb sanoi vääntäneensä ”tätä kokonaisuutta rautalangasta itsellenikin” seuraavalla tavalla:
– Ilman kilpailukykyä ei synny vientiä.
– Ilman vientiä ei synny vahvaa kasvua.
– Ilman kasvua ei synny uusia työpaikkoja.
– Ilman työpaikkoja ei synny verotuloja.
– Ilman verotuloja ei ylläpidetä hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen ja etuuksineen.
– Eli kääntäen: jotta paitsi säilytämme, myös pystymme kehittämään modernia hyvinvointiyhteiskuntaa, tarvitsemme kilpailukyvyn, viennin, kasvun, työpaikat ja näistä seuraavat verotulot.
Yritysten tehtävä on Stubbin mukaan kannattaa, ”sitä kautta ne voivat työllistää”.
– Kyse on siitä, että yritysten on pärjättävä ja työllistettävä, jotta emme joudu jatkamaan julkisen sektorin leikkaamista. Tässä pallo on nyt yritysten päädyssä: olemme hallituksen toimin laskeneet yritysverotusta. Olemme sitoutuneet kilpailukykyloikkaan. Teemme parhaamme tukeaksemme tuottavuuden nostoa, kuten pian käyn läpi. Vahva viesti onkin: huomioikaa nämä toimet suunnitelmissanne: yrittäkää, työllistäkää, jatkakaa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista!
Terveiset Etelärantaan
Kokoomukselle on Stubbin mukaan ”erittäin tärkeää, että myös työelämän laadullisissa kysymyksissä, kuten työhyvinvoinnin edistämisessä ja johtamisen kehittämisessä päästään eteenpäin”.
– Tässä kohtaa lähetän terveiset erityisesti Etelärantaan. Työelämän laadulliset kysymykset eivät ole vain plus ja miinus -laskuharjoituksia, vaan niitä pitää pystyä tarkastelemaan yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Tässä työnantajapuolella on parannettavaa ja toivonkin EK:lta joustavampaa ajattelua.
– Haluan vielä kiteyttää miksi tämä kaikki tehdään, miksi talouden suunnan kääntäminen on tarpeen. Siksi, että voimme jatkossakin elää hyvinvointiyhteiskunnassa ilman jatkuvaa kurjistumisen kierrettä ja leikkaustarvetta. Ennemmin tai myöhemmin hyvinvoinnin pohja rapautuu, ellei taloutta saada kuntoon.
– Siksi talouspuhe on myös puhetta hyvinvoinnista. Siitä, miten neuvolat, lastentarhat, koulut ja hoivakodit ovat kaikkien saatavilla ja korkealaatuisia. Monesti epäillään, että talouden ja työn rakenteellisia uudistuksia ajavilla on jokin ketunhäntä kainalossa. Ainakin omalla kohdallani pohja talousajattelulle on ylpeys pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista. Sitä puolustan ja siksi nostan esiin toimia, jolla hyvinvoinnille tehdään kestävä perusta, Stubb sanoi.
