Kristillisdemokraattien ajatushautomo Kompassi hahmottelee perjantaina julkaistussa Kannustava perusturva -teoksessa suurta remonttia Suomen sosiaaliturvajärjestelmään.
– Moni jää Suomessa kotiin, koska työnteon kannustimet ovat niin heikot, toteaa julkaisun kirjoittanut KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä.
Työllistymisveroasteet ovat Suomessa tukia saavilla usein sadan prosentin luokkaa, jolloin työllistyminen ei tuo yhtään lisäeuroa talouteen.
Mallia voitaisiin ottaa erityisesti Britannian Universal Credit -järjestelmästä, jossa yksi ansiotulopunta vähentää tukia suojaosan jälkeen 63 penniä.
– Tämän mallin myötä edunsaajat ovat työllistyneet nopeammin ja ansainneet aiempaa paremmin.
Kompassin mallissa nykyiset tukimuodot yhdistettäisiin yleistueksi. Yhden tuen ja yhden luukun periaate vähentäisi samalla byrokratiaa.
– Kaikilla työikäisillä ja -kykyisillä tuensaajilla pitää olla velvollisuus hakea työtä sekä olla mukana kuntouttavassa työtoiminnassa tai tehdä TE-toimiston osoittamaa hyvinvointityötä, julkaisussa todetaan.
Uudistus edellyttäisi TE-toimiston resurssien lisäämistä. Mallissa jokainen ansaittu euro vähentäisi tukea suojaosan jälkeen noin 60 %, mikä tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa.
Maanselkä pitää työnteon korostamista myös kulttuurisena kysymyksenä. Esimerkiksi Ruotsissa myös sosiaalidemokraatit pitävät työn teettämistä toimeentulotuella parempana kuin kotona oleilua.
Maanselkä viittaa EVA:n raporttiin, jonka mukaan Suomessa on 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka eivät ole töissä eivätkä hae töitä.
– Ruotsissa toimeentulotuen eteen joutuu tekemään töitä tai työharjoittelua. Asumistukea ei myönnetä yli 30-vuotiaalle lapsettomalle pariskunnalle, eikä työmarkkinatukea ole lainkaan, Maanselkä toteaa.
Myös työkykyyn vaikuttavaa runsasta alkoholinkäyttöä tai muuta päihdeongelmaa voidaan pitää työmarkkinoille hakeutumisen esteenä. Toimeentulotuki voidaan katkaista, mikäli ei suostu hoitoon.
Ruotsissa työikäisten ja -kykyisten sosiaaliturva on 20–40 prosenttia Suomea alhaisemmalla tasolla. Tanskassa taas täytyy olla vuoden aikana töissä 225 tuntia, jotta tuki edes säilyy.
– Tsekissä on Euroopan unionin pienin köyhyysriski, vaikka sosiaaliturva on minimaalinen. Se johtuu korkeasta työllisyydestä, Maanselkä pohtii.
Asumistuki räjähti
SATA-komitea arvioi raportissaan vuonna 2009, että vuonna 2015 toteutetun asumistukiuudistuksen kustannus veronmaksajille olisi 12 miljoonaa euroa.
Raportin laadinnan aikaan vuonna 2008 yleistä asumistukea maksettiin 428 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 asumistuen kokonaiskustannukset summa olivat kuitenkin nousseet jo lähes kahteen miljardiin euroon.
Sata-komitean arvio tuen noususta toteutui lähes satakertaisena.
– Työmarkkinoilla voi käydä hullunkurisesti, kun työtä tekevillä ei ole varaa asua Helsingissä, kun taas työttömillä toimeentulotuen asiakkailla on mahdollisuus Kelan korvaamiin asuntoihin Helsingin kantakaupungissa, raportissa todetaan.
Maanselkä aloitti taustatyön julkaisua varten vuoden 2015 puoluekokouksen jälkeen, jolloin puolueen nuorisojärjestön aloite perustulosta hylättiin.
Kompassin teos julkistettiin tänään Pikkuparlamentissa.
