Kiireettömän hoidon hoitotakuu kiristyi syyskuun alussa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon, mutta hoitoon pääsyn ajat vaihtelevat suuresti.
– Tällä hetkellä kiireettömän hoitoon pääsyn ajat vaihtelevat muutamasta tunnista 70 vuorokauteen jopa samalla paikkakunnalla riippuen siitä, kuka on palvelun tuottaja. Vaadimme, että budjettiriihessä hallitus linjaa Kela-korvausten korottamisesta viimeistään ensi vuoden alusta, sanoo tiedotteessa Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.
Hallitusohjelmassa on linjaus yksityisen hoidon Kela-korvauksien tilapäisestä kasvattamisesta sekä uudesta Kela-korvausmallista, joka turvaisi hoitoonpääsyä.
– Selkeät vaatimukset kirittävät sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Kela-korvauksilla parannetaan hyvinvointialueiden mahdollisuuksia päästä sote-uudistuksen tavoitteisiin ja luodaan edellytykset hoitovelan pienentämiselle, Jaskari jatkaa.
Lisäksi yrittäjien mukaan budjettiriihessä pitää laittaa liikkeelle valmistelu, jotta yksityisen ja julkisen sote-palveluiden kustannuksia voidaan vertailla.
– On nopeasti avattava hallitusohjelmassa luvattu julkisen sektorin terveydenhuollon kustannustaso vertailukelpoisesti yksityisen sektorin kanssa. Kustannusten avaamiseen jälkeen voimme valita parhaat tuottajat ja näemme aidosti, mikä maksaa mitäkin ja ketkä pystyvät tuottamaan parhaat palvelut jonottamatta suomalaisille, Jaskari sanoo.
Orpon hallitus esittää pääosin kustannus- ja henkilöstöresursseihin vedoten, että tällä hallituskaudella toteutetaan 14 vuorokauden hoitotakuuaika. Marinin hallitus esitti jopa 7 vuorokauden hoitotakuuaikaa.
Hammashoidossa hoitotakuuaika lyhenee neljästä kolmeen kuukauteen marraskuussa 2024.
– Tunnistamme kustannus- ja henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat, ja ne tulee tässä taloustilanteessa ottaa huomioon. Tärkeää on, että nyt pyritään turvaamaan 14 vuorokauden hoitotakuu. Sen toteuttamisessa yksityinen sektori on oiva kumppani. On myös tärkeää, että enimmäishoitotakuuaikojen toteutumista valvotaan tehokkaasti, sanoo Jaskari.
– Nopean hoitoon pääsyn edistämiseksi tulisi ehdottomasti ottaa palvelusetelit käyttöön, Suomen Yrittäjien sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, yrittäjä Anne Kangas sanoo tiedotteessa.
– Palveluseteli olisi myös myönnettävä aina, jos hoitotakuuaika ylittyy.
Lausunnoilla äskettäin olleessa Orpon hallituksen esityksessä hoitotakuusta on kirjaus, että hyvinvointialueiden tulisi muutoksen vuoksi kasvattaa avohoitokapasiteettiaan vastaavasti. Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen pitää tätä kestämättömänä.
– Hyvinvointialueiden tulisi ennemmin ottaa palvelusetelit laajasti käyttöön ja ostaa palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta, Matikainen sanoo.
