Hallitusohjelmassa ehdotetaan isoja muutoksia moniin Kelan etuuksiin. Muutosten mittaluokkaa voidaan hahmottaa tarkastelemalla, millaisia summia etuuksia tällä hetkellä maksetaan
Kelan maksamien etuuksien määrä on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan noin 15–16 miljardin euron tasolla. Koronavuosina 2020–21 etuuksia maksettiin jonkin verran enemmän, kun työttömyys kasvoi tilapäisesti, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
Viime vuonna Kela maksoi euromääräisesti eniten eli 5 miljardia euroa sairausvakuutusetuuksia, joihin kuuluvat muun muassa lääkekorvaukset, sairauspäivärahat ja vanhempainpäivärahat. Eläke-etuuksia Kela maksoi 2,5 miljardia ja lapsiperheiden etuuksia, kuten lapsilisiä ja lastenhoidon tukia, noin 1,9 miljardia euroa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana eri etuuksien osuus Kelan maksamasta summasta on elänyt jonkin verran.
– Esimerkiksi työttömyysturvan määrä mukailee työllisyyskehitystä. 2010-luvun alussa ja korona-aikana työttömyysturvan kulut kasvoivat, kun taas vuonna 2022 maksetun työttömyysturvan määrä pienentyi 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, sanoo Jauhiainen.
Maksetun yleisen asumistuen määrä taas nousi yli kaksinkertaiseksi vuosien 2012 ja 2021 välillä tukijärjestelmän muutosten seurauksena. Vuodesta 2021 vuoteen 2022 sen määrä väheni reaalisesti.
– Kun tarkastellaan kaikkia sosiaaliturvan menoja, on myös hyvä muistaa, että Kelan maksamat etuuseurot ovat vain noin viidennes kaikista Suomen sosiaaliturvamenoista, Jauhiainen sanoo.
Sosiaalietuuksia maksavat Kelan lisäksi muun muassa työeläkeyhtiöt, työttömyyskassat ja hyvinvointialueet. Esimerkiksi työeläkkeitä maksettiin viime vuonna 31,4 miljardia euroa,.
Asumistuki ja työttömyysturva hallitusohjelman isoimmat säästökohteet
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma tavoittelee pitkällä aikavälillä noin 1,2 miljardin euron vuosittaista säästöä sosiaaliturvamenoista ja -etuuksista. Osa säästöistä haetaan Kelan maksamista etuuksista ja osa esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
Lisäksi hallitus tavoittelee etuuksien indeksijäädytyksillä vajaan 0,4 miljardin euron vuosittaista säästöä pitkällä aikavälillä.
– Koko Kelan maksamaan pottiin suhteutettuna hallitusohjelman säästöt eivät ole valtavan suuria. Jos katsotaan vaikka asumistuen muutoksia tai työttömyysturvan lapsikorotusten poistoa, ne voivat kuitenkin näkyä yksittäisen ihmisen taloudessa aika paljonkin, Jauhiainen kuvaa.
Tukipottiin suhteutettuna isoin euromääräinen vähennys on suunnitteilla asumistukeen, johon hallitusohjelma tavoittelee 363 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tukiprosentti esimerkiksi pienenee 80 prosentista 70 prosenttiin, ansiotulojen suojaosa on tarkoitus poistaa ja omistusasujien tuki on tarkoitus lakkauttaa kokonaan. Vaikutukset eivät siis kohdistu kaikkiin tuensaajiin samalla tavalla.
Työttömyysturvaan hallitusohjelmassa suunnitellaan toimenpiteitä, joilla säästettäisiin pitkällä aikavälillä vuosittain noin 570 miljoonaa euroa. Säästötoimet kohdistuvat niin Kelan maksamaan perusturvaan kuin ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen.
Toimeentulotukeen hallitus tavoittelee sadan miljoonan euron vuosittaisia säästöjä pitkällä aikavälillä. Kaikki tukeen liittyvät muutokset eivät tule voimaan lähitulevaisuudessa, vaan hallitus aikoo tehdä toimeentulotukeen kokonaisuudistuksen. Esitys toimeentulotuen asumisnormin tiukennuksesta on kuitenkin jo lausuntokierroksella.
– Arvioiden mukaan työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät jonkin verran toimeentulotuen menoja. Toimeentulotuen osuus tuloista kasvaa niissä kotitalouksissa, jotka jo saavat sitä. Uusia toimeentulotuen saajia voi myös tulla jonkin verran, Jauhiainen arvioi.
Lisää rahaa lapsilisiin ja tilapäinen Kela-korvausten nosto
Menoleikkausten lisäksi hallitus aikoo kasvattaa joitain Kelan etuuksia. Lapsilisiä aiotaan korottaa kohdennetusti, mihin on varattu 70 miljoonaa euroa vuodessa. Alle 3-vuotiaista lapsista maksetaan 1.4.2024 alkaen korkeampaa lapsilisää.
Hallitusohjelma linjaa myös yksityisen hoidon Kela-korvauksien tilapäisestä kasvattamisesta. Kela-korvausten kasvattamiseen ja uuteen Kela-korvausmalliin on budjetoitu vaalikauden ajaksi 335 miljoonaa euroa.
– Lisärahan kohdistaminen Kela-korvaukseen poikkeaa aiemmista muutoksista, koska aiemmin Kela-korvaukset ovat olleet säästöjen kohteena, Jauhiainen kertoo.
