Työnantajayrityksistä 75 prosenttia ei olisi halukas kokeilemaan nelipäiväistä työviikkoa, jos työntekijän palkka pysyisi samana.
– Työnantajista neljä viidestä ei usko, että nelipäiväinen viikko parantaisi tuottavuutta niin, että työntekijälle voitaisiin maksaa samaa palkkaa kuin aikaisemmin, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.
Nelipäiväistä työviikkoa voidaan kokeilla jo nyt paikallisesti sopien ilman valtiojohtoista operaatiota.
Työnantajista 17 prosenttia olisi kokeiluun valmis ja kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa kantaansa, osoittaa tuore Yrittäjägallup.
Halukkuus kokeilla nelipäiväistä työviikkoa lisääntyy, jos siihen liitetään myös palkan alentaminen. Silloin kokeiluun olisi valmis 37 prosenttia työnantajayrityksistä, mutta 59 prosenttia ei halua edes tällaista kokeilua palkanalennuksella.
– Nelipäiväinen työviikko palkkaa alentamatta ei ole työnantajayritysten suuren enemmistön mielestä realismia. Osa työnantajista on kuitenkin halukkaita kokeiluun. Halukkuutta on erityisesti asiantuntijapalveluita tarjoavissa yrityksissä, Makkula summaa.
– Asiantuntijapalveluissa työajalla ja työn tekemisen ajankohdalla on usein vähemmän merkitystä kuin monilla muilla aloilla. Olennaista näissä palveluissa on se, että työn lopputulos on laadukas. Näissä yrityksissä voi jo nyt kokeilla nelipäiväistä työviikkoa, jos niin halutaan. Tähän ei valtion väliintuloa ja keskusjohtoista mahtikäskyä tarvita, Makkula huomauttaa.
Heikentäisi kannattavuutta
Työnantajien mielestä työajan lyhentämisellä olisi monenlaisia vaikutuksia yrityksen toimintaan.
Yrityksen kannattavuuden arvioi heikentyvän 59 prosenttia työnantajayrityksistä. Työvoimatilanne heikkenisi 41 prosentin mielestä. Toisaalta 39 prosenttia arvioi, että työ ja perhe-elämä sovittuisi yhteen paremmin. Sairauspoissaolot vähentyisivät 22 prosenttia mielestä ja 28 prosenttia katsoo, että työhyvinvointi paranisi.
– Keskeisin havainto on, että työnantajista 77 prosenttia ei usko, että nelipäiväinen viikko parantaisi tuottavuutta niin, että työntekijälle voitaisiin maksaa samaa palkkaa kuin aikaisemmin, ekonomisti Petri Malinen kommentoi.
Suomessa yksityisen sektorin työn tuottavuus on alemmalla tasolla ja kehittynyt heikommin kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Suomessa arvonlisä työtuntia kohden on noin 62 dollaria työtuntia kohden, kun se Tanskassa ja Ruotsissa on noin 75 dollaria ja Saksassa lähes 70 dollaria.
– Suomessa työn tuottavuus ei ole käytännössä kasvanut lainkaan yli kymmeneen vuoteen, vaikka ongelman vakavuus on tiedostettu ja meille on jopa perustettu riippumaton tuottavuuslautakunta ongelmaa ratkomaan. On epäuskottavaa, että lyhentämällä työviikkoa työn tuottavuus saataisiin yhtäkkiä selvään kasvuun, Malinen toteaa.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 038 pk-yrityksen edustajaa, joista työnantajayrittäjiä oli 521.
