– Ay-liike on käynyt näyttävään taisteluun hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan. Erilaisia toimenpiteitä on käynnissä harva se päivä. Toistaiseksi toimet ovat olleet maltillisempia kuin johtajien puheet. Toivottavasti niin on jatkossakin, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa blogissaan.
Hänen mielestään ammattiliitot haluavat jatkaa – paljolti valtaansa varjellakseen – samalla uudistusten välttämisen ja yritysten toiminnan hankaloittamisen tiellä, jolla Suomessa on kuljettu vuosikymmeniä.
Hän kertaa, miksi uudistuksille on huutava tarve.
– Ensiksi meillä on erittäin velkaantunut julkinen talous. Tarvitsemme vahvempaa kasvua, säästötoimia ja reformeja, jotka eivät syvennä julkisen talouden kriisiä. On kestämätöntä ylisukupolvista politiikkaa ottaa vuosi toisensa jälkeen miljarditolkulla lisää velkaa. Siksi jokainen työllisyyttä vahvistava ja julkisia menoja säästävä reformi on kultaakin kalliimpi.
– Toiseksi meillä on edelleen – viime vuosien kehityksestä huolimatta – liian korkea rakenteellinen työttömyys. Suomen rakenteellinen työttömyys on noin seitsemän prosenttia, kun esimerkiksi Tanskassa se on noin kolme prosenttia. Rakenteellinen työttömyys laskee vain rakenteellisilla uudistuksilla, Pentikäinen jatkaa.
Kolmanneksi viimeisen parin vuoden aikana Suomesta on hävinnyt noin 10 000 työnantajayrittäjää, noin joka kahdeksas työnantajayritys.
– Moni pieni työnantaja lopettaa tai siirtyy yksinyrittäjäksi, koska työllistämisen riski on liian suuri. Ei ole palkansaajan etu, jos pienet työnantajayritykset katoavat.
Neljänneksi meillä on Pentikäisen mukaan noin 300 000 25-59-vuotiasta työmarkkinoiden ulkopuolella, ei työllisinä eikä työttöminä.
– Tarvitsemme vahvemmat kannusteet työelämään, jotta jää voimavaroja huolehtia heistä, jotka eivät siihen syystä tai toisesta oikeasti pysty. Tämä on välttämätöntä huoltosuhteemme heikentyessä.
Viidenneksi Pentikäinen muistuttaa, että vapaassa yhteiskunnassa ihmiset ja yritykset ovat lain edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta heidän taustoistaan – myös siitä, että ovatko liittojen jäseniä vai eivät.
– Suomen työmarkkinoilla yhdenvertaisuus ei toteudu. Meillä on kaksi kastia: järjestäytyneet ja järjestäytymättömät. Näin ei voi olla, vaan ihmisiä pitää kohdella yhdenvertaisesti lain edessä. Vapaassa maassa saa kuulua liittoon, mutta saa olla myös kuulumatta, hän kirjoittaa.
Pentikäisen mielestä hallitusohjelman toteuttaminen on tärkeää Suomen julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi. Se on myös pk-yrityksille olennaista, koska se antaa eväitä selvitä kilpailussa.
Hän muistuttaa, että toimivat työmarkkinat ja kilpailukykyiset yritykset ovat myös työntekijöiden etu.
– Jos oma työnantaja ei menesty, työpaikka on uhattuna. Moni on tästä tuskallisen tietoinen juuri nyt, kun monella yrityksellä on vaikeaa ja konkursseja tapahtuu enemmän kuin vuosikymmeniin.
