Yo-tutkinnon uudistus vahvistaa kansanedustajan mukaan lukion roolia

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe on Sari Sarkomaan mukaan tervetullut uudistus.
Opiskelijoita ylioppilaskirjoituksissa Töölön yhteiskoulun lukiossa Helsingissä 17. maaliskuuta 2023. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Opiskelijoita ylioppilaskirjoituksissa Töölön yhteiskoulun lukiossa Helsingissä 17. maaliskuuta 2023. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ylioppilastutkintoon lisätään taito- ja taideaineen koe, jonka voi suorittaa yhtenä viidestä pakollisesta kokeesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää uudistusta tervetulleena edistysaskeleena.

– Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe monipuolistaa lukiolaisten mahdollisuuksia osoittaa sivistyksellistä osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Tämä on pitkään odotettu muutos, Sarkomaa sanoo tiedotteessa.

Taito- ja taideaineen kokeen voisi tulevaisuudessa suorittaa lukion oppimäärään kuuluvissa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineissa. Kokeeseen on tarkoitus sisältyä valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineeseen liittyvää osaamista.

– Uudistus vastaa myös huoleen taideaineiden aseman heikkenemisestä lukion muihin aineisiin verrattuna. Liikunnan, musiikin ja kuvataiteen sisällyttäminen ylioppilastutkintoon tarjoaa mahdollisuuden kehittää lukio-opetusta näiden aineiden osalta. Myös kiinnostus aineita kohtaan varmastikin kasvaa. Sarkomaa toteaa.

Muutos voi Sarkomaan mukaan osaltaan helpottaa taito- ja taideaineisiin suuntautuneiden opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Jatkossa taito- ja taideaineiden opinnot tunnistettaisiin yhtä lailla muun lukiossa hankitun osaamisen rinnalla.

– Ennen kaikkea uudistus selkeyttää taito- ja taideaineiden asemaa osana yleissivistävää lukiokoulutusta. On hyvä, että olemme vihdoin saaneet lakiesityksen käsiteltäväksi eduskuntaan, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan yksi uudistuksesta hyötyvä tärkeä joukko ovat taito- ja taideainein painotetuissa lukioissa tai lukiolinjoilla opiskelevat nuoret, joilla lukujärjestys täyttyy valitun painotusaineen opinnoista.

– Nuoret saavat taito- ja taideaineiden kokeella aivan uudenlaista arvostusta osaamisestaan.

Toteutuessaan esitys voisi parantaa myös pienten lukioiden toteutuvaa taidekurssivalikoimaa. Taito- ja taideaineiden koe voi lisätä opiskelijoiden halukkuutta valita lukujärjestyksiinsä muutakin kuin ne aineet, jotka ylioppilastutkinnon kokeeseen ovat perinteisesti kuuluneet.

– Jatkossa olisi tärkeää huomioida taito- ja taideaineiden koesuoritus myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, Sarkomaa sanoo.

Suomen koulumallista tehtiin maailmalla esikuva, mutta sen menestyksen syyt saatettiin ymmärtää väärin.
Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen patistaa hallintokinastelun sijaan korkeakoulukenttää miettimään, miten se voi yhdessä avittaa Suomen kasvuun.
Pitkittynyt NEET-tila koskee pienempää ja selvästi valikoitunutta joukkoa.
Mainos