Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä pyrkii käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja Euroopan jakamiseksi.
– Ensimmäinen etappi lännessä on, että me ymmärretään se maailmankuva, millä keinoilla Venäjä pyrkii hajottamaan lännen yhtenäisyyttä ja myös pelaamaan muita kolmansia maita puolelleen, Tynkkynen sanoo Verkkouutisille.
Seuraava talvi tulee olemaan Euroopalle vielä vaikeampi, kun kaasuvarastoja ei saada enää täytettyä venäläisellä maakaasulla.
– Tämän varaan Putinin Venäjä on laskenut, että Eurooppa ei ole yhtenäinen vaan hajoaa ja populistiset ääriliikkeet nousevat niin vasemmalla kuin oikealla laidalla.
– Nyt meidän huomio on tietysti sähkössä, kaasussa ja öljyssä, mutta kyllä tämä on laajempi kysymys ja meidän pitäisi ajatella, mikä on Putinin Venäjän mentaliteetti.
”Venäjä on käytännössä kaivos oy”
Veli-Pekka Tynkkynen on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Aleksanteri-instituutissa sekä Venäjän energia- ja luonnonvarapolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Tynkkysen mukaan Venäjä pitää itseään ”virtojen suurvaltana”, joka käyttää raaka-aineiden lisäksi esimerkiksi pakolaisia ja jopa avaruusromua muiden valtioiden vahingoittamiseen ja kiristämiseen.
Professorin mukaan lännellä on kuitenkin keinot vastata Venäjän kiristykseen, koska suurin osa raaka-aineista tuotetaan länsimaisella teknologialla.
– Jos ajatellaan niitä sektoreita, millä Venäjä varallisuutensa hankkii, käytännössä voi sanoa, että Venäjä on kuin kaivos oy, joka tuottaa metalleja, öljyä, kaasua, kivihiiltä ja uraania lännen teknologialla.
– Kun teknologian vienti lopetetaan tai tehdään kalliiksi ja hankalaksi, raaka-aineiden tuotanto muuttuu kannattamattomaksi, Tynkkynen sanoo.
Venäläiselle maakaasulle ja öljylle asetetut hintakatot ovat professorin mukaan toimiva tapa vähentää Venäjän tuloja. Pakotteita pitäisi kuitenkin entisestään laajentaa koskemaan myös muita keskeisiä raaka-aineita.
Hyvinvointi erotettava kulutuksesta
Eurooppa yrittää nyt paikata venäläistä fossiilista energiaa ostamalla kaasua ja öljyä esimerkiksi Qatarista ja Saudi-Arabiasta. Tynkkysen mukaan näin voidaan toimia lyhyellä aikavälillä, mutta samalla pitäisi varoa uusien haitallisten riippuvuuksien luomista.
– Tämä on herätys, että me olemme olleet riippuvaisia venäläisestä fossiilisesta energiasta sekä rakennettu sitä riippuvuutta. Me olemme myös monen muun raaka-aineen ja teknologian osalta riippuvaisia esimerkiksi Kiinasta.
Näiden riippuvuuksien purkaminen vaatii professorin mukaan isoa muutosta paitsi energian tuotantoon myös kulutukseen. Kaikkea Venäjän fossiilista energiaa ei ole mahdollista korvata uusiutuvalla energialla.
– Kaikki energiansäästö on pois siitä, että meidän ei tarvitse korvata aiemmin ostettua kaasua uudella kaasulla. Meidän täytyy luoda uudenlainen kulttuuri, jossa ihmisten hyvinvointi on erotettu energian kulutuksesta.
– Tämä on iso herätys siihen, miten me voimme rakentaa yhteiskunnan kestokykyä ilman, että tuhoamme hyvinvointivaltion, joka takaa demokratian. Meidän pitää oppia elämään resurssien niukkuudessa.