Tuntuu flunssalta, mutta voi olla myös koronaa. Jos on, niin onko sillä väliä?
– Tavallisen perusterveen ihmisen ei ole tarvetta itsensä kannalta tietää, mikä virus on taudin aiheuttanut, ylilääkäri ja linjajohtaja Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin tulehduskeskuksesta sanoo Keski-Uusimaan haastattelussa, jonka myös Länsiväylä on julkaissut.
Vaikka viruksen selvittäminen oman itsen kannalta ei ole tarpeellista, niin lähipiirin näkökulmasta se voi olla.
– Merkitystä tiedolla on silloin, kun sairastuneeseen kontaktissa olleilla on vaikean taudin riskitekijöitä, Järvinen tarkentaa, mutta lisää, että vaikean taudin riskitekijöitä on nykyään enää harvalla. Sen estävät rokotukset.
Myös silloin viruksen tunnistaminen on tärkeää, kun sairastunut on tekemisissä immuunipuutteisen henkilön kanssa.
– Lisäksi koronaan sairastuneen on edelleen syytä pysyä hieman pidempään työpaikalta poissa, Järvinen sanoo. Suositeltu aika on viisi vuorokautta.
Ylilääkärin mukaan eri hengitystievirusten aiheuttamat oireet ovat hyvin samankaltaisia niin, ettei lääkärikään pysty pelkkien oireiden perusteella päättelemään, mistä viruksesta on kysymys.
– Eri viruksia kiertää nyt paljon, joten senkään perusteella ei taudinaiheuttajan arvaaminen omalla kohdalla onnistu. Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttaa yli 200 virusta.
Koronaviruksen oireet voivat vaihdella hyvin paljon, laidasta laitaan.
– On jopa täysin oireettomia ja alkavalta flunssalta tuntuvia, hyvin vähäoireisia tartuntoja, Järvinen sanoo.
Yksi hengitystieviruksista on kuitenkin sellainen, jonka voi aavistaa, jos oireet ovat selvät. Se on influenssa. Tyypillisimmässä tapauksessa influenssa alkaa rajusti korkealla kuumeella ja lihassäryllä, kun taas nuhaa on harvoin.
