Tutkimus- ja konsultointiyritys nSightin tekemän tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kuluttamista ja pyrkii säästämään arjessa kuluttajahintojen noususta johtuen. Kotitaloudet pyrkivät säästämään etenkin ruoasta, energiankulutuksesta ja liikkumisesta.
Vain kymmenen prosenttia vastaajista ei edes suunnittele kulutuksen vähentämistä.
Tutkimuksen mukaan arjen säästöjen etsiminen on yleisempää naisten (78 %) kuin miesten (69 %) keskuudessa. Myös lapsiperheet korostuvat säästämiseen ryhtyneiden joukossa. Suurin osa kyselyyn vastanneista (73 %) kokee olevansa selvästi säästeliäämpiä kuin mitä he olivat vuosi sitten.
Vastaajista 75 prosenttia pyrkii säästämään elintarvikkeissa ja muissa päivittäistavaroissa ja 67 prosenttia muussa ruokailussa, kuten lounas- ja illallisravintoloissa ja kahviloissa käymistä vähentämällä.
Elintarvikkeissa ja muissa päivittäistavaroissa keskeisimmät säästökeinot ovat edullisempiin tuotteisiin vaihtaminen ja tarjoustuotteiden suosiminen, mutta myös ruokahävikin estäminen nousee esiin tärkeänä keinona.
– Hintojen noususta puhutaan paljon ja media tulvii erilaisia säästövinkkejä, joten ei ihme, että säästäminen nousee voimakkaasti esiin myös tutkimuksessamme. Suomalaiset suhtautuvat aiheeseen varsin pragmaattisesti – säästöjä haetaan sieltä missä se on helpointa, eli päivittäisistä kulutusvalinnoista, sanoo nSightin toimitusjohtaja Anna Sirkiä.
Energian hinnannousu huolettaa lähes kaikkia (96 % vastaajista). Asuminen nousi tutkimuksessa myös kolmanneksi yleisimmäksi säästökohteeksi, keinovalikossa ylivoimaisesti tärkeimpänä energiankulutus.
– Vinkit energiankulutuksen vähentämiseksi ovat menneet suomalaisten keskuudessa melko hyvin läpi, jo nyt konkreettisia tekoja sen eteen on tehnyt 41 prosenttia suomalaisista. Tämä tulos on hyvin linjassa Energiateollisuuden julkaisemissa tilastoissa näkyvän kotitalouksien sähkönkäytön vähentymisen kanssa, toteaa Sirkiä.
Vastaajina henkilöt, jotka kertoivat pyrkineensä säästämään tai vähentämään kulutustaan, n=811. Koko tutkimukseen vastasi 1 100 18-74-vuotiasta suomalaista 7.-10.lokakuuta. Otos on suomalaista väestöä iän, sukupuolen ja asuinseudun mukaan edustava.
