Kuntalaiseksi voi hakea, kun he ovat oleskelleet Suomessa vuoden. Ukrainalaisista noin 13 000:lla riittävä asumisaika tulee täyteen jo maalis–huhtikuussa. Kotikunnan saatuaan Ukrainasta paenneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Näin he pääsevät tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Kotikunnan saaneilla ukrainalaisilla on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Palveluiden järjestäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla.
– Mitä pidempään Venäjän julma hyökkäyssota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen todennäköisesti jää maahan, johon on paennut. Kun oleskelu Suomessa pitkittyy, sujuvan arjen merkitys korostuu entisestään: ukrainalaisten sotapakolaisten on päästävä nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on tässä keskeinen rooli ja vastuu, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Ukrainasta paennut voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) kotikuntaa verkossa 1.3.2023 alkaen, kun hän on asunut Suomessa vuoden ja hänellä on suomalainen henkilötunnus sekä vähintään vuosi sitten myönnetty tilapäisen suojelun oleskelulupa, jota on jatkettu 4.3.2024 asti.
Maahanmuuttovirasto jatkaa tilapäisen suojelun oleskelulupia automaattisesti 4.3.2024 asti.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista
Sisäministeriön mukaan vielä on vaikeaa arvioida, kuinka moni Ukrainasta paennut lopulta hakee kotikuntaa. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista, ja elämää Suomessa voi halutessaan jatkaa myös vastaanottokeskuksen ja vastaanottopalveluiden asiakkaana.
Kotikunnasta on kuitenkin hyötyä, jos aikoo toistaiseksi jäädä Suomeen. Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa. Se ei myöskään ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.
Päätöksen kotikunnan hakemisesta voi tehdä oman henkilökohtaisen tilanteensa mukaan. Viranomaiset toivovat kuitenkin, että perheissä, joissa on alaikäisiä lapsia, kaikki perheenjäsenet olisivat saman palvelujärjestelmän piirissä.
Näin kotikunta vaikuttaa ukrainalaisten elämään
Jos ukrainalainen on jo aiemmin hankkinut asunnon Suomessa tai majoittuu esimerkiksi ystävän tai sukulaisen luona, kotikunnan saaminen ei välttämättä vaikuta asumiseen lainkaan.
Jos taas hän on aiemmin asunut vastaanottokeskuksessa tai vastaanottokeskuksen järjestämässä majoituksessa, majoitus pitää jatkossa järjestää ja maksaa itse. Pienituloinen voi saada Kelasta asumistukea.
Oikeus vastaanottorahaan päättyy. Kotikunnan saanut ukrainalainen voi kuitenkin hakea Kelan etuuksia, kuten lapsilisää ja asumistukea. Tarvittaessa Kelasta voi hakea myös perustoimeentulotukea.
Työnteko-oikeus jatkuu ennallaan. Tilapäistä suojelua saava voi ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Kotikunnan myötä hänet siirretään kunnan työllisyyskokeilun asiakkaaksi, jos asuinkunta on mukana kokeilussa. Kuntakokeilulain muutoksen myötä siirtäminen kuntakokeilun asiakkaaksi voidaan tehdä 1.3.2023 alkaen jo ennen kotikunnan rekisteröintiä.
Kotikunnan saaminen helpottaa päivähoidon järjestämistä, sillä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatuspaikka, vaikka molemmat vanhemmat tai toinen heistä olisi kotona. Esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen, ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus.
Sosiaali- ja terveyspalveluita ei kuntalaisena enää saa vastaanottokeskuksen kautta, vaan niistä vastaa hyvinvointialue. Oikeus erilaisiin sosiaalipalveluihin laajenee, kun taas terveydenhuoltopalveluiden laajuus säilyy ennallaan.
Kotikunta määräytyy asuinpaikan mukaan. Henkilö voi muuttaa minne päin Suomea tahansa. On kuitenkin arvioitu, että koska ukrainalaispakolaisten joukossa on paljon lapsiperheitä, he eivät välttämättä suuntaa kasvukeskuksiin, joihin muu maahanmuuttajaväestö Suomessa on keskittynyt.
