Kirjoitusta on täsmennetty 28.3.2024 09.45.
Perjantaina Yleisradio ilmoitti hakevansa vastaava päätoimittajaa. Seuraavana päivänä nykyinen päätoimittaja Jouko Jokinen pohjusti luvun työhistoriaansa, kun hän puolusti toimittaja Matti Kuuselaa.
Jokinen on Aamulehden entinen päätoimittaja ja Kuusela eläköitynyt lehden toimittaja. Kirjassaan Kuusela tunnusti käyttäneensä jutuissaan keksittyjä henkilöitä, haastatteluja ja tapahtumia.
Paljastuksen jälkeen Aamulehden päätoimittaja Sanna Keskinen poisti lehden julkisesta arkistosta Kuuselan jutut. Tekstien todenperäisyys tarkistetaan ennen niiden palauttamista yleisön käyttöön.
Jokinen puolusti Kuuselaa Helsingin Sanomissa.
– Sepitekin voi toimia oikein hyvin. Journalismissa on mahdollista kuvitella asioita, Jokinen sanoi.
Tuekseen hän sai Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apusen, joka toimi AL:n päätoimittajana ennen Jokista. HS:n haastatteleman Apusen mukaan useimmat lehden lukijat tietävät, että Kuuselalta voi odottaa ihan muuta kuin uutistekstiä.
Alaisen puolustaminen on kunniakasta. Se on päälliköiden tehtävä. Tuoreessa muistissa on, kuinka päätoimittaja yritti livistää vastuusta selittämällä, ettei hän ollut tietoinen esitutkintaan ja oikeuteen joutuneesta jutusta ennen sen julkaisua.
Päätoimittajan pitää ottaa vastuunsa myös virheistä. Niiden tunnustaminen ei ole median parhaita ominaisuuksia.
Journalistin ohjeiden mukaan ”Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta”.
Oikean tiedon välittäminen ja tietojen tarkistaminen ovat toimituksen työtä. Siitä lehtien tekijät saavat palkkansa.
Miten Aamulehden lukijat olisivat voineet erottaa oikean ja väärän tiedon, kun siihen eivät pystyneet Aamulehden toimituksen johto ja muu toimitus yhdessä?
Jokinen pillastui Keskisen ratkaisusta poistaa Kuuselan jutut arkistosta. Se oli oikea toimenpide. Juttuja, joiden todenperäisyys on kyseenalainen, ei yleensä julkaista.
Matti Apunen johti Aamulehteä 1998–2010 aikana, jolloin lehteä uudistettiin voimakkaasti. Kunnianhimo oli valtava ja vauhti kova.
Muutosta veti päätoimittaja Apunen. Lehti haastoi HS:n ja halusi nousta sen rinnalle ja ohi johtavaksi päivälehdeksi.
Lehden organisaatiota madallettiin ja kirjoittavien toimittajien osuutta vahvistettiin. Lehti ryhtyi ensimmäisten joukossa tutkimusten avulla selvittämään, minkälaisia juttua yleisö haluaa.
Tärkeä työkalu oli Risc Monitor -asenneanalyysi. Se oli esillä useissa toimituksen sisältöpalavereissa.
Lehti pyrki tarinallistamaan juttujaan. Uutisiin etsittiin tavallinen ihminen, prosessien selittämistä vihattiin.
Erityisen tärkeää oli, että muu media lainasi Aamulehteä. Tämä johti uutisvoittoihin ja ylilyönteihin.
Joskus tekstiin lisättiin perättömyys, tai sopiva aihe toteutettiin suunnitellusti, vaikka tapahtumat olisivat saaneet ennakko-odotuksista poikkeavan käänteen. Nämä olivat poikkeustapauksia.
Kuuselan avaama keskustelu on koskettanut voimakkaimmin kahta tiedotusvälinettä, Aamulehteä ja Yleisradiota. Sanna Keskisen tehtävänä on vakuuttaa lukijansa, että Apusen perinnöstä on jäljellä parhaat osat.
Yleisradiota asia koskee siksi, että Jokinen on Ylen päätoimittaja ja Apunen yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Maanantaina Ylen toimitus irtisanoutui Jokisesta. Uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen arvosteli päällikkönsä kannanottoa niin selvästi kuin vain voi.
Räisäsen teksti julkaistiin pian sen jälkeen, kun Ylen toimittajat olivat keskustelleet Jokisen kanssa.
”Sepite ei kuulu journalismiin”, Räisänen kirjoitti, viittasi journalistin ohjeisiin ja korosti, että journalismi ei saa koskaan olla keksittyä.
Seuraavaksi Jokinen ja Apunen joutuvat selittämään kannanottojaan poliitikoille. HS:n tietojen mukaan Ylen hallintoneuvoston työvaliokunta on kutsuttu koolle keskiviikoksi.
Kuuselan paljastukset ovat ahdistavia niille, jotka ovat huolissaan journalistien ammattietiikasta. Toiset ovat syyttäneet noitavanoista ja Kuuselan jahtaamisesta.
Journalismissa ei kannata liikaa murehtia tiedonvälittäjien motiiveja. Keskustelun aloitti Matti Kuusela.
Kuuselan ratkaisu oli ryhdikäs teko. Se puhdistaa Aamulehden arkistojen lisäksi myös journalismia yleensä.
Juttujen tarinallistamisessa on sudenkuoppia. Journalismin uskottavuuden turvaamiseksi ne kannattaa etsiä toimituksissa eikä sysätä vastuuta maksavalle yleisölle.
TÄSMENNYS 28.3.2024 klo 09.45: Kirjoituksen kohtaa: ”Erityisen tärkeää oli, että muu media lainasi Aamulehteä. Tämä johti uutisvoittoihin ja ylilyönteihin. Joskus tekstiin lisättiin perättömyys, tai sopiva aihe toteutettiin suunnitellusti, vaikka tapahtumat olisivat saaneet ennakko-odotuksista poikkeavan käänteen” on saatettu tulkita erheellisesti väitteenä laajasta ja systemaattisesta toiminnasta uutisissa, vaikka tekstissä näin ei sanota. Tämän takia tekstiin on kuitenkin lisätty väärinkäsitysten välttämiseksi maininta, että nämä olivat poikkeustapauksia.
