Suomi on velkaantunut etenkin koronakriisin aikana – kuten muutkin EU-maat. Ukrainan sodan jälkeen on päätetty myös satsata maanpuolustukseen lainarahalla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa Ylen uutisille, että sen lisäksi Sanna Marinin (sd.) hallitus on ottanut lähes kymmenen miljardia velkaa tulevaisuusinvestointeihin. Menojen piti olla väliaikaisia. Niistä tulikin lopulta pysyviä.
Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi, että Suomella menee korkokuluihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Nyt näyttää siltä, että korkoihin kuluukin 1,2 miljardia. Näkemykset siitä, mikä on Suomen talouden pahin uhkakuva kuitenkin vaihtelevat.
Kangasharjun mielestä Suomessa elettiin aivan liian pitkään korkoharhassa. Finanssineuvos Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä myöntää Ylelle, että viime aikoina koroissa on nähty tavallista enemmän heiluntaa.
– Päättäjien kannalta tärkeintä on se, että nollakoron aika on ohi ja velalla on taas hinta. Korkomenot ovat pois jostakin muualta, mikä tarkoittaa, että velan kasvua täytyy hillitä, jotta tulevaisuuden korkomenot eivät syö liikaa julkisia varoja, Pääkkönen toteaa Ylelle.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ei pidä korkojen nousua suurena uhkana. Korot nousevat, mutta samaan aikaan inflaatio laukkaa ja se syö velkaa.
– Alkukeväästä ykköshuoli oli koron nousu ja inflaatio sen taustalla. Voi sanoa, että koron nousua enemmän huomio kohdistuu nyt kasvuun. Koron nousu vaikuttaa vähemmän kuin (Venäjän) kaasuhanojen sulkeminen.
Murto viittaa siihen, että Suomi ei ole riippuvainen Venäjän maakaasusta, mutta jos Suomelle tärkeät Keski-Euroopan vientimaat joutuvat taantumaan, se tuntuu pian Suomen taloudessa.
Kaasukriisin lisäksi Suomen valtion taloutta uhkaa myös ikärakenne. Tulevaisuudessa ei ole tarpeeksi veronmaksajia, jotka lyhentäisivät valtionvelkaa.
– Meillä on rakenteellinen ongelma, joka vähän muistuttaa Italiaa, samanlainen väestörakenne. On vaikea päästä tästä velasta irti, Murto sanoo Ylelle.
Kestävyysvaje huolestuttaa myös Kangasharjua. Kestävyysvaje tarkoittaa tilannetta, jossa julkinen talous velkaantuu ja menot kasvavat, kun väki vanhenee.
– Tässä ja nyt ei ole vielä kriisitunnelmaa, mutta tällä menolla olemme pian keskieurooppalainen maa, Kangasharju sanoo.