Poliittinen avustaja voi saada Suomessa jopa kymmenien tuhansien eurojen palkan väärin perustein, ilmenee Ylen MOT-toimituksen tekemästä selvityksestä.
Syynä on poliittisille avustajille maksettava karenssikorvaus, jota maksetaan avustajalle tehtävän päättymisen jälkeen. Selvityksen mukaan poliittisille avustajille on maksettu karenssikorvauksia tähän mennessä yhteensä noin 700 000 euroa.
Poliittisten avustajien karensseja koskeva laki tuli voimaan vuonna 2017. Se on nyt ollut voimassa ensimmäisen täyden vaalikauden. Karenssien tarkoituksena on jarruttaa niin sanottua pyöröovi-ilmiötä. Sillä tarkoitetaan poliittisten vaikuttajien siirtymistä yritysten ja etujärjestöjen tehtäviin.
Karenssin ajatuksena on viivästyttää siirtymistä niin, että politiikassa hankittu luottamuksellinen tieto vanhenisi ennen kuin avustajana työskennellyt siirtyy uusiin tehtäviin.
Ylen MOT-toimitus kävi läpi poliittisille avustajille tähän mennessä määrätyt karenssit. Selvityksessä löytyi kolme erityisavustajaa ja kaksi valtiosihteeriä, joille on maksettu palkallinen karenssi yritystoiminnan perustamisen vuoksi, vaikka he eivät koskaan edes ole perustaneet yritystä.
Heille maksetut karenssikorvaukset ovat suuruudeltaan 20 000–50 000 euroa.
Poliittisten valtiosihteerien ja erityisavustajien karenssipäätökset tekee heidän työnantajansa eli valtioneuvoston kanslia. Ylen haastatteleman alivaltiosihteeri Timo Lankisen mukaan karenssiharkinnan perustana käytetään työntekijän omaa ilmoitusta.
Pelkästään yrityksen jättäminen perustamatta ei ole Lankisen mukaan sopimusrikkomus. Työntekijän pitää kuitenkin aina ilmoittaa, jos hän ottaa vastaan uuden työn puolen vuoden aikana.
Sopimusrikkomuksista voi seurata sopimussakko. Ylen selvityksen mukaan poliittisten avustajien karenssisopimuksista sellaisia ei ole koskaan määrätty.
Karenssijärjestelmiä tutkinut eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-aho sanoo Ylelle Suomen järjestelmän olevan huomattavasti kevyempi kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa poliittisten avustajien siirtymistä yksityisiin yrityksiin ohjaavat Suomea huomattavasti tiukemmat säännöt.
Suomessa karenssit ovat kansainvälisesti vertailtuna myös lyhyitä. Joissain maissa voidaan asettaa kieltoja toimia samoilla aloilla kuin politiikassa.
– Ranskassa lähtevällä virkamiehellä on kolmen vuoden ajan velvollisuus ilmoittaa siirtymistä. Jokaisen kohdalla arvioidaan erikseen, minkälaisia rajoituksia uudessa työtehtävässä on tarpeen asettaa, professori Emilia Korkea-aho sanoo Ylelle.
Suomeen valmisteltiin enintään vuoden mittaisia karensseja myös ministereille, mutta lakiesitys juuttui perustuslakivaliokunnan ruuhkiin.
