Elina Jussila ja Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta sekä Jouko Verho Valtion taloudellisesta tutkimuskeskus VATT:sta tarkastelivat reseptejä, joita yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivat lääkärit määräsivät kakkostyypin diabeteksen ja kohonneiden veren kolesteroliarvojen hoitamiseksi Suomessa vuonna 2017.
Otos kattoi noin 15 000 lääkäriä sekä 475 000 potilaskäyntiä diabeteksen ja 705 000 potilaskäyntiä kohonneiden kolesteroliarvojen vuoksi. Tutkimuksessa analysoitiin lääkäreiden määräämiä reseptejä näihin sairauksiin, joihin on saatavilla korvaavia vaihtoehtoja eri hintaluokissa.
Tutkimuksen mukaan molempien sairauksien hoidossa yksityisellä sektorilla lääkärit määräävät selvästi useammin kalliita lääkkeitä. Tutkimuksessa vakioitiin potilaiden sosio-ekonomiseen asemaan ja terveydentilaan liittyviä taustatekijöitä, mutta ero lääkemääräyksissä säilyi tästä huolimatta, eikä siten selity näillä tekijöillä.
Osassa analyyseja voitiin tarkastella samoja potilaita heidän hakiessaan hoitoa eri sektoreilta.
Tulokset osoittavat, että samankaltaisia – tai jopa samoja – potilaita hoidetaan eri tavoin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon piirissä.
– Tutkimusnäyttö herättää kysymyksen siitä, valitaanko osalle potilaista lääkitys myös muiden kuin puhtaasti lääketieteellisten tekijöiden perusteella, toteaa professori Kotakorpi.
Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, johtuvatko erot esimerkiksi ylihoidosta yksityisellä sektorilla tai alihoidosta julkisella sektorilla. Erojen syiden selvittäminen vaatii lisätutkimusta.
– Tulos on joka tapauksessa merkittävä sekä potilaiden hoidon että säästöpaineiden kanssa kamppailevan terveydenhuoltosektorin kannalta, koska suuri osa lääkekustannuksista katetaan julkisin varoin kansallisesta sairausvakuutuksesta.
