Yksi virhe perinnön kanssa voi johtaa 9 000 euron ylimääräisiin veroihin, Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Georg Rosbäck varoittaa.
Hänen varoituksensa on vastaus Veronmaksajain keskusliiton sivuilla esitettyyn kysymykseen, jossa tiedusteltiin mahdollisuutta jättää osa omaisuudestaan kuolemansa jälkeen sisarensa kolmelle lapselle. Kysymyksen esittäjä on lapseton ja naimaton.
– Vakuutusyhtiö yrittää kovasti myydä minulle säästöhenkivakuutusta, mutta onko tämä järkevin vaihtoehto, jos kunkin saajan osuus olisi alle 30 000 euroa? yksityishenkilö kysyi juristilta.
Voikin tulla kalliimmaksi
Todellisuudessa säästöhenkivakuutus voi tulla testamenttia kalliimmaksi, jos omaisuutta halutaan jättää sisarusten lapsille. Verojuristin mukaan ero syntyy siitä, että vakuutuskorvausta ja testamentilla saatua omaisuutta verotetaan eri tavalla.
Lapsettoman ja naimattoman henkilön kannattaa määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän haluaa jättää kuolemansa jälkeen sisarensa lapsille, verojuristi arvioi vastauksessaan.
Säästöhenkivakuutus ei välttämättä ole tällaisessa tilanteessa verotuksellisesti järkevin ratkaisu.
Syynä on se, että henkivakuutuksesta maksettava kuolemantapauskorvaus verotetaan muilla kuin lähiomaisilla pääomatulona. Näin käy esimerkiksi silloin, kun vakuutuskorvauksen saajiksi on määrätty sisarukset tai heidän jälkeläisensä.
Pääomatuloveroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Sen ylittävästä osasta vero on 34 prosenttia.
Perinnöstä lähes kolmasosa voi huveta veroihin
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos sisaren lapsi saisi 30 000 euron kuolintapauskorvauksen, hän maksaisi siitä 9 000 euroa veroa, jos hänellä ei olisi samana verovuonna muita pääomatuloja. Verottaja veisi siis noin kolmasosan.
Testamentilla saatu omaisuus kuuluu sen sijaan yleensä perintöverotuksen piiriin. Vuoden 2026 alusta perintöveron alaraja on 30 000 euroa sukulaisuussuhteesta riippumatta.
Alle 30 000 euron testamenttisaannosta ei tällöin mene perintöveroa lainkaan. Jos sisaren lapsi saa testamentilla enintään 29 999,99 euroa, saanto voi nykyisillä säännöillä olla kokonaan verovapaa.
Laskelma osoittaa, että ero on huomattava.
Tapaus osoittaa, että perintöä suunnittelevan ei kannata katsoa pelkkää tuotteen nimeä tai vakuutusyhtiön tarjoamaa ratkaisua. Ratkaisevaa on se, kuka omaisuuden saa ja minkä verolajin mukaan saantoa käsitellään.
Verohallinnon mukaan perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa, jos oma perintöosuus on vuoden 2026 alusta alle 30 000 euroa. Verohallinnon ohjeessa todetaan myös, että muille kuin lähiomaisille tai kuolinpesälle maksettava henkivakuutuskorvaus on kokonaan saajansa pääomatuloa.
LUE MYÖS:
Suomalaisen on vaikea vaurastua – syy löytyy verotuksesta