Ydinaseiden asevalvonnan aikakausi päättyy tällä viikolla, kun Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä voimassa ollut New Start -sopimus umpeutuu torstaina.
New Start -sopimus on rajoittanut kahden suurimman ydinasemaan operatiivisten ohjusten ja ydinkärkien määrää.
Kun näkymät uudesta sopimuksesta näyttävät synkiltä, se saattaa eräiden asiantuntijoiden mukaan avata uuden aikakauden suurvaltojen väliselle ydinasevarustelulle.
– Uskon todella, että olemme nyt uuden asevarustelukilvan kynnyksellä. En usko, että elinaikanani tulee olemaan toista sopimusta, joka rajoittaisi [ydinaseiden] määrää, arvioi Carnegie Endowment -ajatushautomon ydinasepolitiikan ohjelman johtaja James Acton Financial Timesille.
Sopimuksen umpeutuminen päättää yli puoli vuosisataa kestäneen aikakauden, jolloin sekä Moskova että Washington ovat vaihtelevalla menestyksellä rajoittaneet omia asevarastojaan.
Neuvostoliiton romahduksen alla vuonna 1991 allekirjoitettu Start I -sopimus asetti ensimmäiset merkittävät rajoitukset Yhdysvaltojen ja Venäjän strategisille ydinaseille ja loi tarkastusjärjestelmän, joka tarjosi mallin kylmän sodan jälkeiselle asevalvonnalle.
Lyhyen tauon jälkeen sitä lopulta seurasi Uusi Start -sopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 2010 ja jota jatkettiin vuonna 2021. Se rajoitti kunkin maan käyttöön ottamien ydinkärkien määrän 1550:een.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on ehdottanut, että molemmat osapuolet voisivat vapaaehtoisesti jatkaa nykyisten rajoitusten noudattamista niiden umpeuduttua. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuvaillut venäläisen kollegansa ehdotusta ”hyväksi ajatukseksi”. Trump on todennut pitävänsä parempana ”uutta, paljon parempaa sopimusta” Venäjän ja Kiinan kanssa.
Odotukset neuvottelujen jatkamiseksi romahtivat viimeistään sen jälkeen, kun Putin määräsi täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022. Putin keskeytti sittemmin Venäjän osallistumisen Uusi Start -sopimukseen ja vihjasi, että Venäjä voisi jatkaa ydinkokeita.
Viime vuonna Trump määräsi Pentagonin aloittamaan ydinkokeet uudelleen ”tasavertaisin perustein” Venäjän ja Kiinan kanssa.
Yhdysvaltojen Uusi Start -sopimuksen pääneuvottelijana toiminut Rose Gottemoeller arvioi FT:lle, että Putinin vapaaehtoisen jatkotarjouksen hyväksyminen on ”päivänselvää”.
Hänen mukaansa Yhdysvallat voisi joutua heikompaan asemaan, jos maat kilpailisivat lisäämällä ydinkärkiä ohjuksiinsa ja pommikoneisiinsa.
– Venäläiset voivat lisätä ydinkärkiä nopeammin kuin me, hän sanoi FT:lle.
Venäjän neuvotteluja New Start -sopimuksesta 2010-luvun alussa johtanut entinen presidentti Dmitri Medvedev totesi tammikuun lopulla, että Ukrainan ympärille kärjistyneet jännitteet ja perustavanlaatuiset erimielisyydet asevalvonnasta Washingtonin kanssa tekevät uuden sopimuksen epätodennäköiseksi.
– Yhdysvaltojen puolelta ei ole selvästi tullut riittävästi myönteisiä signaaleja. Parempi olla ilman [uutta sopimusta] kuin sellaisen, joka vain peittää molemminpuolisen epäluottamuksen ja käynnistää asevarustelukilpailun muissa maissa.
Vaikka Venäjä on noudattanut sopimusta, se on jatkanut uusien ydinaseiden ja ydinkärkien sarjatuotantoa, kun taas Yhdysvallat on modernisoinut vanhempaa kalustoaan.
Moskovan talouskorkeakoulun professori Vasili Kashin arvioi, että Venäjällä ei ole juurikaan kiinnostusta kasvattaa arsenaaliaan niin kauan kuin strateginen tasapaino Yhdysvaltojen kanssa säilyy.
– Nykytilanne on meille sopiva ja turvallisuutemme on jo turvattu. Miksi käynnistäisimme asevarustelukilpailun ja käyttäisimme siihen ylimääräistä rahaa? Emme tarvitse sitä, koska meillä on jo etulyöntiasema, Kashin sanoi FT:lle.
