Kiinan kerrotaan käytännössä liittyneen lännen pakotteisiin, kun se kieltäytyy toimittamasta teknologiaa Venäjän arktisiin aluksiin, jotka pystyisivät navigoimaan Koillisväylällä, raportoi Venäjän merenkulkualan johtava tutkimuslaitos. Vedomostin siteeraaman raportin mukaan suurikokoisten jääluokiteltujen alusten kiinalaisten työntövoima- ja ohjausjärjestelmiä voidaan toimittaa vain, jos pakotteita puretaan. Venäläisiä työntövoimajärjestelmiä ei aluksiin ole saatavissa.
Tutkimuslaitos arvioi, että venäläisyhtiöt tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä vähintään kymmenen öljytankkeria kantavuudeltaan 120 000 tonnia, viisi LNG-tankkeria (174 000 kuutiometriä), kolme kuivarahtialusta (40 000 tonnia), kaksi kaasukondensaattialusta ja kolme nestekaasutankkeria. Kaikkien alusten pitäisi edustaa venäläistä Arc7-jääluokkaa, joka tarkoittaa itsenäiseen navigointiin pystyvää alusta vaikeissa arktisissa oloissa. Ne pystyvät murtamaan jopa 2,1 metriä paksua kiintojäätä ilman jäänmurtajan apua.
Venäläiset telakat eivät kuitenkaan käytännössä koskaan rakenna suuria jääluokiteltuja aluksia. Telakoiden kapasiteetin riittämättömyyden lisäksi esteenä on rakentamiseen tarpeellisten laitteiden puute.
Vladimir Putinin aloittaessa neljättä hallintokauttaan vuonna 2018 hän asetti kunnianhimoisen tavoitteen muuttaa Koillisväylä vilkkaaksi kauppareitiksi, jonka kautta kulkisi 80 miljoonaa tonnia hyödykkeitä vuoteen 2024 mennessä ja 200 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 sen kautta kulki kuitenkin 37,9 miljoonaa tonnia ja viime vuonna 37,02 miljoonaa tonnia.
Rosatomin syyskuussa 2024 julkaisema ennuste lähes puolitti Koillisväylän ennusteen vuoteen 2030 mennessä 117 miljoonaan tonniin. Viime vuonna Putin itse teki uuden ennusteen, joka oli vielä 15–40 prosenttia matalampi: 70–100 miljoonaa tonnia.
Vaikka Koillisväylä lyhentää merikuljetusten vaatimaa aikaa Euroopasta Aasiaan seitsemästä kymmeneen päivää verrattuna perinteiseen reittiin Suezin kanavan läpi, halukkaiden Koillisväylän käyttäjien löytäminen on vaikeaa. Viime vuonna Venäjän oma rahti käsitti 60 prosenttia väylän liikenteestä. LNG, öljy ja kaasukondensaatit käsittivät 83 prosenttia rahdista.