Vuokra-asumisen järjestöt varoittavat, että Tilastokeskuksen vuokratilastoinnin heikentäminen vähentäisi asuntomarkkinoiden läpinäkyvyyttä, päätöksenteon tietopohjaa ja markkinoiden toimivuutta. Järjestöjen mukaan luotettava vuokratilasto on keskeinen osa toimivaa asuntomarkkinaa ja talouden tietoinfrastruktuuria.
Suomessa on yli 1,6 miljoonaa vuokra-asujaa, ja vuokra-asuminen koskettaa laajasti eri väestöryhmiä. Vuokramarkkina vaikuttaa suoraan työvoiman liikkuvuuteen, opiskelumahdollisuuksiin ja alueiden elinvoimaan.
– Vuokratilastot eivät ole vain alan toimijoita varten. Niitä käytetään esimerkiksi asumistuen valmistelussa, kuntien asumispolitiikassa ja rakennushankkeiden suunnittelussa. Jos tietopohja heikkenee, päätöksenteko perustuu aiempaa enemmän oletuksiin, sanoo toimitusjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat Kova ry:stä tiedotteessa.
Vaikutukset ulottuvat investointeihin ja julkiseen talouteen
Järjestö huomauttaa, että vuokratilastot vaikuttavat myös investointipäätöksiin. Rakennuttajat ja rahoittajat seuraavat vuokrakehitystä arvioidessaan hankkeiden kannattavuutta.
– Tilaston supistaminen heikentäisi näkyvyyttä vuokrien rakenteelliseen kehitykseen, mikä lisäisi epävarmuutta ja hidastaisi investointipäätöksiä. Tämä on erityisen vakavaa tilanteessa, jossa rakennusala on jo valmiiksi ahtaalla ja asuinrakentaminen on historiallisen alhaisella tasolla, toiminnanjohtaja Eeva Tammisalo Suomen vuokranantajat ry:stä toteaa.
Luotettava vuokratilasto on keskeinen myös julkisen talouden näkökulmasta, sillä asumistukimenot perustuvat tietoon vuokratasosta.
– Ilman ajantasaista tietoa on vaikea varmistaa, että tukijärjestelmät kohdistuvat oikein. Tässä ei ole kyse vain tilastoista vaan julkisten varojen tehokkaasta käytöstä, toiminnanjohtaja Anne Viita Vuokralaiset VKL ry:stä painottaa.
Yhteisen tietopohjan puute vääristää hinnanmuodostusta ja suosii suuria toimijoita
Järjestöjen mukaan vuokratilastot ovat keskeisiä markkinoiden hinnanmuodostukselle. Ilman avointa ja luotettavaa tietoa vuokratasosta markkina ei perustu yhteiseen tilannekuvaan vaan hajanaiseen informaatioon sekä oletuksiin.
Vuokratilastojen heikentyminen lisäisi informaation epäsymmetriaa markkinoilla. Suurilla toimijoilla on käytössään omia tietovarantoja, mutta kaikilla toimijoilla tällaista mahdollisuutta ei ole.
– Avoin tilastotieto tasaa pelikenttää. Jos yhteinen tieto vähenee, markkina alkaa suosia niitä, joilla on omat datajärjestelmät. Tämä ei ole pienten vuokranantajien eikä vuokralaisten etu, Eeva Tammisalo toteaa.
Järjestöjen mielestä tilaston hyödyt ovat kustannuksia suuremmat
Järjestöjen mukaan vuokratilastoinnin kustannukset ovat pieniä suhteessa sen tuottamaan hyötyyn. Tilastokeskus on todennut, että supistuksia tulisi ensisijaisesti kohdistaa sellaisiin kotimaisiin tilastoihin, joiden tiedon käyttäjien määrä on rajallinen ja joille ei ole kriittistä, säännöllistä tarvetta.
Asuntojen vuokrat -tilasto ei täytä kriteereistä yhtäkään, sillä sen käyttäjäjoukko on laaja ja yhteiskunnan kannalta merkittävä, sen tarjoama tieto on välttämätöntä säännöllisesti, se palvelee sekä julkista että yksityistä sektoria ja se on olennainen osa asumisen ja sosiaaliturvan kokonaisuutta. Tilastoa ei siis voida pitää myöskään supistettaviin tilastoihin rinnastuvana.
– Luotettava vuokratilasto on osa toimivan markkinatalouden perusinfrastruktuuria. Se tukee läpinäkyvyyttä, kilpailua ja ennakoitavuutta asuntomarkkinoilla, Jouni Parkkonen kiteyttää.