Voisiko Turkki hyväksyä Suomen Natoon ilman Ruotsia? Näin vastaa suurlähettiläs

Diplomaatin mukaan hakijamaista tuskin tehdään erillisiä päätöksiä.
Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Turkin Tukholman-suurlähettiläs Hakki Emre Yunt avaa Dagens Nyheterin haastattelussa syitä sille, miksi Turkki on ryhtynyt kampittamaan Suomen ja Ruosin Nato-jäsenyyttä.

– Turkilla on ongelmia Suomen kanssa, joista emme ole iloisia. Meillä on kuitenkin suurempia ongelmia Ruotsin kanssa, hän sanoo DN:lle.

Suurlähettiläs nostaa esille muun muassa sen, että Ruotsi on hylännyt toistuvasti Turkin vaatimuksia luovuttaa Kurdistanin työväenpuolue PKK:oon kuuluvia henkilöitä. Kenkää hänen mukaansa puristaa myös asevientikielto, joka asetettiin vuonna 2019 Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan.

Suurlähettiläs ei pidä todennäköisenä sitä, että Turkki hyväksyisi vain toisen hakijan puolustusliittoon. Suomi ja Ruotsi ovat siis samalla viivalla.

– Päätös tehdään korkeimmalla tasolla. Toistaiseksi en ole saanut viitteitä siitä, että Suomesta ja Ruotsista tehtäisiin erilaisia päätöksiä.

Suurlähettiläs sanoi, että Turkin vaatimukset on täytettävä.

– Turkki on tärkeä Naton jäsen. Meillä on toiseksi suurin armeija. Jos haluat liittyä Natoon, et voi unohtaa Turkkia.

Pääsihteeri sanoo ymmärtävänsä Donald Trumpin turhautumisen Natoon.
Alusten pitää kyetä toimimaan myös sellaisten tulevaisuuden laitteistojen kanssa, joista ei välttämättä tiedetä vielä nykyään.
Suomen turvallisuuspoliittinen linja avattiin kesken kaiken, kun toimintaympäristö muuttui odotettua nopeammin. Suomi varautuu jo maailmaan, jossa nykyinen turva ei enää riitä, kirjoittaa Henri Vanhanen.
Mainos