Vuosina 2019–2022 Ison-Britannian Moskovan-puolustusasiamiehenä työskennellyt John Foreman luonnehtii The Sunin ja Inside Storiesin haastattelussa Venäjän presidentti Boris Jeltsinin perinnöksi Vladimir Putinia.
Foreman muistuttaa, että demokraattisen Venäjän ajanjakso oli varsin lyhyt. Duuman aseellisen hajottamisen vuonna 1993 ja 1996 vaalien myötä Jeltsinin hallinto oli muuttunut autoritaarisemmaksi.
Jeltsinin lähipiiri halusi turvata asemansa uskomalla seuraajaehdokkaan Vladimir Putinin olevan luotettava ja halukas uskollisesti turvaamaan oligarkkien aseman. He eivät tajunneet, että samalla he päästivät koko KGB/FSB-järjestelmän Venäjän johtoon.
– Kuten [Aleksei] Navalnyi sanoi, se oli mittasuhteiltaan eeppinen virhe. He päästivät KGB:n eli FSB:n kaalimaan vartijaksi, joka söi kaikki kaalit ja jatkaa Venäjän valtion jäytämistä sisältäpäin ja hävittämään kaiken vähänkään, mitä Jeltsin saavutti 1990-luvulla.
KGB-taustaisten ja turvallisuuselinten silovikien pääsy valtaan mukanaan paluun ”hulluun geopolitiikkaan ja vastakkainasetteluun lännen kanssa”. Foreman sanookin, että ”Putin on ollut kehnon hallintonsa alkupäivistä lähtien pakkomielteinen Ukrainan suhteen”.
Kylmän sodan lopputulos tulee kumota
Ukraina-pakkomielteessä on ideologisesti kyse perinteisestä isovenäläisestä imperialismista eli uskosta siihen, että venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset ovat jakamaton osa Pyhää slaavilaista kolminaisuutta ja Pyhää Venäjää.
Foreman mainitsee kolme syytä Venäjän suurhyökkäykselle helmikuussa 2022. Putin ja silovikit eivät ole koskaan ymmärtäneet, miksi Ukraina kehtaisi olla itsenäinen valtio tai erillinen kansakunta. Lisäksi ilman Ukrainaa Venäjä ei voi olla suurvalta. Neuvostoliiton lakkauttamisesta ja itsenäisistä tasavalloista päättänyt Belovezhan sopimus joulukuulta 1991 tulee kumota.
– Hän ja silovikit haluavat purkaa vuoden 1991 ratkaisun. He haluavat kumota kylmän sodan tappion. Hän näkee Venäjän itsenäisenä suurvaltana Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalla jakamassa maailman etupiireihin.
Kun Putin pääsi valtaan, hän halusi tehdä heti eron Jeltsiniin Tšetšenian avulla. Ensimmäisen Tšetšenian sodan tappio vuonna 1997 oli silovikeille järkyttävä kokemus. Heti valtaan päästyään vuonna 1999 Putin aloitti toisen sodan tšetšeenejä vastaan.
”Putin on hyvin perinteisen venäläinen ajattelultaan”
Tšetšenian kukistamisessa käytettiin samaa armottomuutta ja julmuutta kuin nyt Ukrainassa. Sodan jälkeen saattoi käydä kansalaisyhteiskunnan kimppuun ja ajaa toisinajattelijat pois maasta.
– Kun hän oli vakiinnuttanut valtansa, saattoi hän keskittyä geopolitiikkaan. Hän sekaantui Ukrainaan jo vuonna 2004. Vuosina 2007–2008 hän kyseenalaisti koko Ukrainan itsenäisyyden. Vuonna 2008 Venäjä kävi sodan Georgiaa vastaan, kertaa Foreman.
Ajattelultaan Putin on itse asiassa ”hyvin perinteisen venäläinen”, eikä sinänsä tulisi puhua Putinin Venäjästä tai Venäjän Putinista.
– Hän jakaa venäläiset näkemykset lännestä, vaikka hänellä ei ole kokemusta länsimaista. Hän jakaa venäläisen historiakäsityksen. Hän on venäläinen nationalisti, ja tämä piirre on hänessä vahvistunut valtakauden aikana, ja hän on vapaampi sitä ilmaisemaan. Hän on myös saanut neuvostokasvatuksen.
”Putin hyödyntää mahdollisuuksia eikä suunnittele”
Foreman ei näe, että Putin olisi mikään suunnitelmien mestari. Hän on venäläiseen tyyliin opportunisti.
– Hän näkee mahdollisuuden johonkin ja tarttuu siihen. Hän näki mahdollisuuden päästä valtaan, tarttui siihen ja vakiinnutti valtansa.
KGB-miehet olivat järkyttyneitä Neuvostoliiton ja oman valtansa menettämisestä, ja halusivat kyllä palata valtaan, mutta tämä ei ollut suunnitelma.
– Venäjä ei toimi siten. Venäjä on paljon kaoottisempi, erityisesti 1980-luvun lopun ja 1990-luvun myötä, joten se lähinnä hyödyntää muiden ongelmia. Jokainen Venäjää ymmärtävä tietää, että maa hädin tuskin kykenee edes ajamaan omaa etuaan. Mielestäni kyse on maasta, joka hyödyntää muiden maiden ongelmia eikä luo niitä itse.
Myös suurhyökkäyksen ajankohta heijasteli Foremanin mukaan Putinin ajatusta tarttua mahdollisuuksiin. Putin päätteli, että tuolloinen Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on heikko.
– Se tapahtui juuri ennen Afganistanin evakuointia. Hän oli koonnut armeijan [Ukrainan rajoille keväällä] 2021, jolloin Biden vastasi ehdottamalla huippukokousta. Arvelen, että Putin katsoi Bidenia ja totesi ”olet heikko”. Voin tehdä sen ja päästä kuin koira veräjästä. Kyse on sellaisesta opportunismista, jota hän on ennenkin harjoittanut.
Foreman muistuttaa, että kun Putinin toiminnalla on seurauksia, hän ei yleensä tee mitään. Kun Putinia uhataan, tämä on edelleen kommuuniasuntonsa nurkan rottaa pelkäävä pikkupoika, sanoo Foreman viitaten tunnettuun Putinin lapsuuskokemukseen.
– Viime vuosina kiinnostavaa on ollut se, että kun Putinia on vastustettu, sanottu, ettei tämä ole hyväksyttävää, on sitten kyse Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä, Ukrainan armeijasta tai ohjusten toimittamisesta, hän ei ole purrut takaisin kuin tuo kuvitteellinen rotta.