Europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok./EPP) mukaan hybridisodan käsite voi hämärtää Venäjän toiminnan vakavuutta Euroopassa. Politicon haastattelemien turvallisuus- ja puolustusalan toimijoiden mukaan vastakkainasettelu näyttää yhä vähemmän ”hybridiltä”.
Aaltola kommentoi viestipalvelu X:ssä Politicon artikkelia, jonka mukaan Venäjän toiminta Euroopassa on muuttunut yhä röyhkeämmäksi. Lehti nostaa esiin muun muassa droonien tunkeutumisia, salamurhasuunnitelmia, sabotaaseja ja kyberhyökkäyksiä.
Aaltolan mukaan ongelmana on, että tällaiset toimet sijoitetaan ”hybridi”-käsitteellä sodan ja rauhan välimaastoon.
– Kyvyttömyys nähdä asiaa, johtuu sodan ja rauhan välimaastoon sijoittamaan hybridi-käsitteeseen. Sodan valmisteleva vaihe uudelleen nimettiin, ja uusiokielemme luo Venäjälle tilaa. Koska tämähän ei ole mielestämme oikeaa sotaa, Aaltola kirjoittaa.
Hänen mukaansa Venäjä on kesän kuluessa ”kiihdyttänyt merkittävästi kamppailuaan Eurooppaa vastaan”.
Politico: Hybridisota alkaa näyttää vähemmän hybridiltä
Politico kertoo Saksasta löydetyistä drooneista ja räjähteistä, joiden epäillään liittyneen suunniteltuun hyökkäykseen Leipzigin lentokentälle. Mustallamerellä puolestaan ammuttiin alas meridrooni kaasuntuotantolautan läheisyydessä. Lisäksi lehden mukaan eurooppalaiseen puolustusteollisuuden johtajaan on kohdistunut salamurhasuunnitelma.
Lehden mukaan EU-johtajat ovat silti haluttomia kuvaamaan kehitystä sodaksi. Sen sijaan käytetään hybridisodan käsitettä, jolla tarkoitetaan toimia, jotka jäävät virallisesti julistetun sodan kynnyksen alle.
Euroopan komission Politicolle antaman määritelmän mukaan hybridivaikuttaminen voi yhdistää painostusta ja kumouksellista toimintaa sekä diplomaattisia, sotilaallisia, taloudellisia ja teknologisia keinoja.
Naton hybridi- ja kybertoiminnasta vastaava apulaispääsihteeri James Appathurai pitää käsitettä edelleen asianmukaisena. Hänen mukaansa kyse on jo konkreettisista vihamielisistä teoista, kuten kyberhyökkäyksistä, sabotaaseista ja droonien tunkeutumisista. Nato-maat ovat vastanneet niihin muun muassa karkottamalla venäläisiä diplomaatteja ja vahvistamalla sotilaallista läsnäoloa Itämerellä.
Kaikki eivät pidä termin käyttöä enää ongelmattomana. Entinen Naton apulaispääsihteeri ja nykyinen Euroopan ilmailu-, turvallisuus- ja puolustusteollisuuden ASD-järjestön johtaja Camille Grand sanoo julkaisulle, että Eurooppa on hybridisodassa, joka ei enää ole kovinkaan ”hybridi”.
Grandin mukaan puolustusteollisuuden johtajat ovat viime kuukausina vahvistaneet henkilökohtaista turvallisuuttaan uhkausten vuoksi. Hän vertaa Venäjän toimintaa hitaasti etenevään kehitykseen, jossa vielä eilen järkyttänyt asia muuttuu huomenna normaaliksi.
– He testaavat rajoja, Grand sanoo julkaisulle.
Puolustusteknologiayhtiö DataWalkin toimitusjohtaja Pawel Wieczynski menee vielä pidemmälle ja katsoo, että tilanteesta pitäisi puhua yksinkertaisesti konfliktina. Hän viittaa muun muassa Puolaan kohdistuneisiin kyberhyökkäyksiin, rautateihin kohdistuneisiin iskuihin ja räjähteitä sisältäneisiin paketteihin.
Julkaisun mukaan hybridikäsitteen käyttöön liittyy myös poliittinen ja taloudellinen ulottuvuus. Jos Euroopan maiden katsottaisiin olevan suorassa konfliktissa Venäjän kanssa, seuraukset voisivat näkyä esimerkiksi sijoittajien käyttäytymisessä ja vakuutuskustannuksissa.