Venäjän kansalliskaarti (Rosgvardija, virallisesti Federalnaja služba vojsk nacionalnoi gvardii RF) on vuonna 2016 perustettu turvallisuusorganisaatio, joka toimii suoraan Venäjän presidentin alaisuudessa.
Alkuperäiseen tehtävään kuuluu toiminta mielenosoituksissa joukkojenhallintatehtävissä ja mahdollisten mellakoiden tukahduttaminen. Yhteistyössä poliisin kanssa se harjoittaa yleistä järjestyksenvalvontaa ja voi tehdä ”terrorisminvastaisia operaatioita” Venäjän alueella.
Presidentti Vladimir Putinin viime viikolla allekirjoittaman määräyksen mukaan kansalliskaartin toiminta tulee jatkossa tehostumaan. Sille nimittäin perustetaan oma pääesikunta. Pääesikunta on Rosgvardijan “pääasiallinen johtamis- ja ohjauselin”. Pääesikunnalle annetaan laaja tehtävälista, joka kattaa sekä “rauhan että sodan ajan” käytön. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat nyt muiden muassa joukkojen käyttö rauhan ja sodan aikana, taistelu- ja liikekannallepanovalmius, operaatio-/taistelutuki, tiedustelu, sekä johtamis- ja viestijärjestelmät.
Uusi säädös selkeyttää kansalliskaartin operatiivista roolia. Pääesikunnan “joukkojen käytön organisointiin” on kirjattu osallistuminen strategiseen pidäkkeeseen ja sen toimenpiteiden organisointiin Rosgvardijalla, osallistuminen terrorismin ja ekstremismin torjuntaan, alueellinen puolustus, osallistuminen sota- ja poikkeustilaan liittyviin järjestelyihin ja FSB:n alaisuuteen kuuluvassa rajavalvonnassa avustaminen.
Rogvardijalla on jo aiemminkin ollut useita rooleja Ukrainalta vallatuilla alueilla. Sen sotilaat muun muassa tekevät miehitetyillä alueilla paikallispoliisin tyylisiä tehtäviä: ne partioivat, valvovat, tekevät kiinniottoja ja harjoittavat kaikenlaisia järjestykseen liittyviä kurinpitotoimia. Monesti asevoimat valtaa alueen, jonka jälkeen sinne tuodaan kansalliskaarti ”vakauttamaan” valtausta. Alue puhdistetaan ja sitä vartioidaan. Kansalliskaarti harjoittaa ainakin käytännössä näillä alueilla myös vastatiedustelua ja oman viestintänsä mukaan ottaa kiinni sabotaasista epäiltyjä. Se siis tukahduttaa asukkaiden vastarinnan.
Nämä toimet eivät ainakaan vähenny uuden pääesikuntamääräyksen myötä. Esimerkiksi Moscow Times painottaa, että muutos sopii isompaan trendiin, jossa Rosgvardijaa kasvatetaan ja varustetaan raskaammin. Kansalliskaarti sai ensimmäistä kertaa raskasta aseistusta viime syksynä: tuolloin kerrottiin panssarivaunuista ja panssarintorjuntatykeistä ja raketinheitinjärjestelmistä.
Rosgvardija on käytännössä ollut keskeinen miehitysalueiden kontrolli- ja “vakauttamisvaiheen” toimija. Uuden pääesikunnan tehtäviin kuuluvat nyt tiedustelu ja “rauhan ja sodan ajan käyttö”. Näin institutionalisoidaan se, että kansalliskaartia johdetaan sodan kontekstissa. Se on Putinin toinen armeija.