Venäjän kompuroiva hyökkäys Ukrainaan on yhdysvaltalaistutkija Nicholas Eberstadtin mielestä vain viimeisin esimerkki niistä laajalle levinneistä ja pitkään jatkuneista ongelmista, jotka vesittävät Vladimir Putinin pyrkimyksiä.
– Venäjä, jolla on laaja alue ja runsaat mineraalivarannot, on tsaarien ajoista nojannut saakka luonnonrikkauksiinsa geopoliittisen voiman lähteenä. ”Energiasuurvallan” asemaan tähdännyt strategia on aina ollut kyseenalainen, mutta nykyään sitäkin enemmän, American Enterprise Institute -ajatushautomossa työskentelevä Eberstadt kirjoittaa The Washington Postissa.
Putin ummistaa hänen mukaansa silmänsä nykyaikaisen talouskehityksen lainalaisuuksilta.
– Nykyään kansakuntien vauraus perustuu valtaosin ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Luonnonvarojen – maan, energian ja kaiken muun – osuus globaalista kokonaistuotannosta on pienentynyt viimeisten kahden vuosisadan aikana, eikä loppua ole näköpiirissä, hän sanoo.
– Venäjän vientitulot olivat itse asiassa viime vuonna sen ylistetyistä öljy- ja kaasuresursseista huolimatta pienemmät kuin Belgian. Muiden länsimaisten demokratioiden tavoin Belgia onnistuu kuitenkin kasvattamaan ja vapauttamaan ihmisissä piilevää taloudellista arvoa, mutta öljyyn nojaava Putinin kleptokratia on siihen surkean kykenemätön, hän toteaa.
Kun Putin tarkastelee väestökysymyksiä, hän tuijottaa Eberstadtin mukaan pakkomielteisen yksisilmäisesti ihmisten lukumäärää.
– Hän keskittyy syntyvyyden nostamiseen ja naapurialueiden valtaamiseen sen sijaan, että pyrkisi parantamaan väestönsä osaamista ja tuottavuutta.
Venäjän edellä jopa Sudan ja Bhutan
Venäjän väkiluku on tällä hetkellä pienempi kuin Neuvostoliiton romahtamisen aikaan. Myös maan työikäinen väestö ja asevelvollisuusikäisten joukko pienenevät.
– Kutistuvat yhteiskunnat voivat menestyä, kuten Saksa ja Japani ovat osoittaneet, mutta Kremlin politiikka sulkee jokseenkin pois Venäjän edellytykset siihen, Eberstadt sanoo.
– Ongelmana on se, että Venäjä on jotenkin onnistunut luomaan korkean koulutustason yhteiskunnan, jossa on niukasti inhimillistä pääomaa. Tämä oireyhtymä oli ilmeinen jo neuvostoaikana, mutta Putinin kaudella se on kärjistynyt entisestään, hän toteaa.
Venäjän epäonnistumista kuvastaa hänen mukaansa osaltaan se, että WHO:n vuonna 2019 raportoima 15-vuotiaiden venäläisten miesten ja naisten elinajanodote oli alhaisempi kuin Sudanissa tai Bhutanissa, jotka YK luokittelee maailman vähiten kehittyneiksi maiksi.
