Vladimir Putinin pakkomiellettä sotaan kuvaillaan harhaiseksi

Venäjän johtaja vaikuttaa uppoutuneen Ukrainan sodan yksityiskohtiin tavalla, joka irtautuu yhä selvemmin todellisuudesta.
Vladimir Putin 2. heinäkuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / GAVRIIL GRIGOROV
Vladimir Putin 2. heinäkuuta 2026. AFP / LEHTIKUVA / GAVRIIL GRIGOROV

Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on tapana kadota julkisuudesta, kun tilanne Moskovassa muuttuu tukalaksi, The Atlantic kirjoittaa.

Lehti huomauttaa Putinin vetäytyvän tällöin johonkin virka-asunnoistaan ja peruvan julkisia esiintymisiään. Valtiontelevisiossa näytetään ennalta nauhoitettuja esiintymisiä, kunnes Putin palaa julkisuuteen vakuuttamaan, että kaikki on hallinnassa.

Viime vuoden lopulta alkaen Putin on pitänyt muutamia tällaisia taukoja, kun Ukraina on tehostanut drooni- ja ohjusiskujaan Venäjän kaupunkeihin. Kaksi näistä on kestänyt yli viikon ajan.

Putin on yleensä välttänyt puhumasta Ukrainan iskuista, vaikka ne ovat aiheuttaneet polttoainepulan, tuhonneet infrastruktuuria ja horjuttaneet vakauden tunnetta. Juuri vakautta Putin lupasi kansalle vastineeksi uskollisuudesta.

Putin kommentoi iskujen aiheuttamaa tilannetta maanantaina 29. kesäkuuta valtiontelevision haastattelussa. Hän vakuutti, että kaikki toimii vakaasti ja ”suurilla voimavaroilla”. Jos Putin on todella kiinnostunut tällaisista ongelmista, hän piilottaa sen taitavasti, toteaa Atlantic.

Sotakarttoihin keskittyvä johtaja

Lehden mukaan Putin vaikutti haastattelussa välinpitämättömältä venäläisten arjen ongelmia kohtaan, mutta ei lainkaan väsyneeltä Ukrainan sotaan.

Putin käytti suuren osan 19 minuutin haastattelusta taistelujen yksityiskohtaiseen selostamiseen mainiten venäläisjoukkojen edenneen hieman yksittäisellä kadulla Donetskin alueen pikkukaupungissa.

The Atlantic arvioi tarkoituksena olleen antaa kuva johtajasta, joka viettää aikansa sotakarttojen äärellä.

Samaan aikaan venäläisten kärsivällisyys sotaan on heikkenemässä. IKAR-instituutin kyselyn mukaan 81 prosenttia venäläisistä haluaisi sodan päättyvän ”jo huomenna”. Vain yhdeksän prosenttia haluaisi jatkaa sotaa Venäjän voittoon asti riippumatta siitä, kuinka kauan se kestää.

Lukema on matalin, jonka IKAR-instituutti on mitannut sodan alkamisen jälkeen vuonna 2022.

Putinin pakkomielle sotaan on jo harhaista

Ennen Ukrainan sotaa Putin oli erittäin kiinnostunut ja innostunut Syyrian sodasta. Eräs venäläinen liikemies kertoo, että Putin vaikutti aikanaan talousasioita käsittelevissä tapaamisissa kyllästyneeltä, mutta virkistyi heti keskustelun kääntyessä sotaan.

Putin alkoi nimetä Syyria pommittavia eri venäläisiä hävittäjätyyppejä ja mainitsi nimeltä yksittäisiä kaupunkeja, joissa oli ankaraa vastarintaa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Se oli hänen intohimonsa. Mikään muu ei kiinnostanut häntä samalla tavalla, liikemies sanoo.

The Atlanticin mukaan tämä piirre on vain vahvistunut. Lehden mukaan Putin näyttää pitävän sotaa elämäntehtävänään ja valtansa puhtaimpana ilmentymänä.

Haastattelussa Putin esitti yksityiskohtaisia väitteitä taistelutilanteesta Itä-Ukrainassa. Atlantic kuitenkin kirjoittaa osan näistä väitteistä olevan epäuskottavia.

– Rubtsin suunnalla, Staryi Oskol-joella olemme käytännössä saartaneet vihollisjoukot, noin 5000 miestä, jotka on nyt painettu jokea vasten. Enää pari kilometriä, kunnes ne on täysin saarrettu, meidän 144. divisioonamme ratkaisee sen.

Tämän jälkeen Putin mainitsi yksittäisiä taloja, joita ei ole vielä vallattu eräässä pienessä itäukrainalaisessa kylässä.

Atlantic arvioi, että Putinin pakkomielle sodan yksityiskohtiin näyttää ylittäneen harhaisuuden rajan.

Putin on valmis uhraamaan venäläiset

Rubtsi on pieni 350 asukkaan kylä eikä sen saartoa mainitse venäläisten tai ukrainalaisten luotettavat lähteet. Lisäksi Putinin mainitsemaa Starij Oskol- jokea ei ole, vaan se on kaupunki Venäjällä.

Lehti arvioi haastattelun vahvistaneen yleistä Ukrainassa ja Euroopassa vallitsevaa käsitystä, että Putin uskoo kulutussodan suosivan Venäjää. Vaikka sota rasittaa venäläisiä yhä enemmän, hän ei aio luopua tavoitteistaan.

Haastattelun aikana Putin ei maininnut rauhaa tai uutta uutta liikekannallepanoa. Sen sijaan hän toisti tavoitteensa niin sanotun Novorossijan eli ”Uuden Venäjän”, käytännössä Etelä- ja Itä-Ukrainan, valtaamisesta.

The Atlantic huomauttaa, että tavoitteen saavuttaminen nykyisellä etenemisvauhdilla vaatisi Venäjältä vielä useita sotavuosia ja satojentuhansien sotilaiden lisätappiot. Putin taas näyttää olevan valmis riippumatta siitä, mitä venäläiset itse sodasta ajattelevat.

Venäjä voi yrittää kiristää muita Nato-maita siten, että Yhdysvallat pakottaisi liittolaisensa neuvottelemaan ja antamaan periksi.
Europarlamentaarikko vaatii Euroopalta kovempia toimia Venäjää vastaan.
Turvapaikan saaneelle venäläismiehelle ei vuokrattu asuntoa, koska hänen nimensä löytyi Venäjän ylläpitämältä listalta.
Mainos