Ukrainan asevoimien komentaja, kenraali Oleksander Syrskyi sanoi kuluvalla viikolla Venäjän odotetun keväthyökkäyksen alkaneen. Hyökkäystoiminnan kerrottiin kaksinkertaistuneen monilla rintamasuunnilla.
Kreml on koonnut Ukrainan rintamalle jo yli 620 000 sotilasta. Yleinen sotatilanne ei ole tosin muuttunut merkittävästi viime kesän jälkeen, sillä Venäjä on saanut aikaan vain vähäistä etenemistä massiivisista tappioista huolimatta. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina pystyy hyödyntämään tehokkaasti droonien, tykistön ja miinojen yhdistelmää ja pitämään kiinni puolustusasemista vähäisilläkin joukoilla.
Tanskalainen sotilasasiantuntija Anders Puck Nielsen sanoo Ukrainassa esiintyneen paljon spekulaatioita mahdollisesta kevät- ja kesähyökkäyksestä. Venäläismedioissa innostuttiin alkukeväästä Yhdysvaltain diplomaattisista avauksista, mutta maan asevoimien hyökkäykset ovat samanaikaisesti hyytyneet selvästi.
Venäjän on saanut haltuunsa mittavista hyökkäyksistä huolimatta yhä vähemmän maa-alaa viime vuoden marraskuun jälkeen.
– Näyttää siltä, että ukrainalaiset ovat onnistuneet vakauttamaan rintamalinjan erittäin hyvin, Anders Puck Nielsen toteaa tilannekatsauksessaan.
Kremlin kannalta tilanne on paradoksaalinen. Strategisen tilanteen koetaan kohentuneen, mutta tämä ei heijastu millään tavalla taistelukenttään.
– Itse asiassa etulinjan tapahtumat ovat menossa heidän kannaltaan väärään suuntaan, Nielsen sanoo.
Presidentti Vladimir Putinin on näin ollen pakko löytää jokin keino saada hyökkäys jälleen liikkeelle. Sääolosuhteet ovat helpottamassa venäläisjoukkojen tilannetta Ukrainan mutakauden loppuessa huhtikuussa. Epäselvää on, kuinka paljon voimavaroja Venäjällä on enää jäljellä.
– Venäjä on käytännössä jatkanut hyökkäyksiä syksystä 2023 lähtien. Tämä vaatii valtavasti voimavaroja. Tavallisesti hyökkäysoperaatiossa saavutetaan jossakin vaiheessa niin sanottu kulminaatiopiste, jolloin eteneminen ei ole enää mahdollista, asiantuntija sanoo.
Uusi hyökkäys edellyttää joko operatiivista taukoa tai uusia voimavaroja. Ajan myötä kertyvien tappioiden seurauksena Ukrainan rintamalla taisteleva venäläisarmeija on täysin erilainen kuin vielä vuosi sitten. Kalustopulan vuoksi rynnäköihin lähetetään lähinnä jalkaväkeä.
Toisena haasteena on rintamalinjan pituus. Venäjä itse pidensi sitä aloittamalla vuosi sitten uuden hyökkäyksen Harkovan alueella. Ukrainan yllätysisku Kurskiin viime elokuussa pakotti Kremlin siirtämään sinne lisäjoukkoja.
Anders Puck Nielsenin mukaan nykyisen rintamalinjan pituus koituu ehkä yllättäenkin Ukrainan eduksi.
– Ukraina ei voinut jättää mitään kohtaa rajasta vartioimatta, eli heillä oli joukkoja Venäjän ja Valko-Venäjän rajoilla. Ukrainan tavoitteena on ollut jo pidemmän aikaa venyttää rintamalinjaa ja pakottaa venäläiset hajottamaan joukkonsa suuremmalle alueelle. Tämä on nyt todellisuutta, Nielsen toteaa.
