RUSI-tutkimuslaitoksen asiantuntija Samuel Ramani tyrmää vallalla olleen näkemyksen, jonka mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi huiputtanut diplomaattisella pelillään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.
Hänen mukaansa tilanne on todellisuudessa päinvastainen, sillä Vladimir Putinin voi sanoa tehneen valtavan virhearvion. Kremlin strategiana on ollut ostaa aikaa esittämällä neuvotteluhaluja, vaikka Putin ei ole todellisuudessa tinkinyt ankarista vaatimuksistaan Ukrainalle.
Valkoisen talon ilmoittamat uudet pakotteet kohdistuvat Venäjän suurimpiin öljy-yhtiöihin ja iskevät Kremlin sotakassaan. Tämän lisäksi on esitetty arvioita siitä, että rajoitukset pitkän kantaman asejärjestelmille oltaisiin poistamassa.
– Taustalla vaikuttaa vähälle huomiolle jäänyt, pitkäaikainen trendi. Yhdysvallat on alkanut aiheuttaa merkittäviä vahinkoja Venäjän sotakoneelle. Trump lisää vähitellen painetta Kremliä kohtaan, Samuel Ramani kirjoittaa Telegraphin kolumnissa.
Hänen mukaansa asia käy ilmi viimeaikaisesta keskustelusta, joka liittyy Tomahawk-risteilyohjusten mahdollisiin toimituksiin. Ne yltävät 2 500 kilometrin päähän, jolloin iskuja voitaisiin tehdä myös Moskovaa ja esimerkiksi Jelabugan suurta droonitehdasta vastaan.
Jo pelkkä keskustelu Tomahawkeista on asiantuntijan mukaan muuttanut Vladimir Putinin laskelmia sotatilanteeseen liittyen.
– Washington on lähettänyt viestin siitä, ettei se enää pelkää Kremlin uhkauksia. Putin voi vain arvailla jatkotoimia. Venäjän presidentti voi jatkaa Washingtonin ajan tuhlaamista, mutta tämän seurauksena Ukraina saa mahdollisesti ohjuksia, joilla pystytään hyökkäämään Kremliin, Samuel Ramani toteaa.
Hänen mukaansa tieto muiden ohjusjärjestelmien toimittamisesta voi olla merkki siitä, että päätös Tomahawkeista on pian edessä.
Toisin kuin ex-presidentti Joe Bidenin hallinto, ei Trump ole paheksunut Ukrainan tekemiä pitkän kantaman lennokki-iskuja Venäjän energiainfrastruktuuria vastaan. Valkoinen talo on sen sijaan jakanut Ukrainalle tärkeitä tiedustelutietoja hyökkäysten tehostamiseksi.
Ukraina moukaroi viikonlopun aikana maailman suurimpiin lukeutuvaa maakaasulaitosta Orenburgissa, mikä häiritsi kaasutoimituksia Kazakstanista. Toinen isku vaurioitti Samaran alueella sijaitsevaa Rosneftin öljynjalostamoa, joka käsittelee tavanomaisesti miljoonia tonneja raakaöljyä vuodessa.
Samuel Ramanin mukaan Venäjä ei kestä vastaavien iskujen kumulatiivisia vaikutuksia. Kymmeniä miljoonia euroja maksavat korjaustyöt vievät usein monta kuukautta. Strateginen tilanne vaikuttaa muuttuneen paineen kasvaessa Kremliä kohtaan.
– Putin ei ehkä näe Trumpin tulitaukoesitystä omien etujensa mukaisena, mutta hän voi pian katua jääräpäisyyttään, Ramani sanoo.
