Lähes vuoden kestäneessä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan satoja kyliä ja kaupunkeja on tuhoutunut, vähintään kymmeniätuhansia sotilaita ja siviilejä kuollut tai haavoittunut. Rauhan edellytykset näyttävät amerikkalaisasiantuntija Angela Stentin mukaan silti tällä nyt jopa etäisemmiltä kuin koskaan ennen.
– Venäläiset uskovat yhä voivansa hallita koko Ukrainaa, ja ukrainalaiset eivät ole halukkaita luopumaan alueista, joita venäläiset ovat sodan alkamisen 24. helmikuuta 2022 jälkeen vallanneet, Brookings-instituutissa työskentelevä Stent sanoo saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa.
Niin kauan kuin Vladimir Putin tai joku muu hänen maailmankuvansa jakava henkilö johtaa Venäjää, Kreml pyrkii hänen mukaansa luomaan slaavilaisen unionin.
– Siihen kuuluisivat Venäjän lisäksi Ukraina, Valko-Venäjä ja mahdollisesti Kazakstanin pohjoisosat. Venäjä on rikkonut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kaikki Ukrainan kanssa solmimansa sopimukset koskien Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Kuka näin ollen kuvittelee Venäjä noudattavan uuttakaan rauhansopimusta? Tämä on dilemma, Stent toteaa.
Angela Stentiä pidetään yhtenä Yhdysvaltojen johtavista Venäjä-asiantuntijoista. Hän on tehnyt pitkän uran maansa ulkoministeriössä ja kansallisessa tiedusteluneuvostossa sekä professorina Georgetownin yliopistossa.
Imperialistinen maailmankatsomus
Vladimir Putin ei ole voinut Stentin mukaan koskaan ymmärtää, miten Neuvostoliitto saattoi romahtaa, vaikka sitä ei ollut koskaan lyöty sodassa. Entisen imperiumin palauttaminen onkin ollut hänen keskeisenä tavoitteenaan valtakautensa alusta lähtien.
Noustuaan vuonna 2000 presidentiksi Putin kyllä tavoitteli aiempaa läheisempiä suhteita länteen, mutta vastineeksi lännen olisi pitänyt tunnustaa Venäjän oikeus hallita aiempaa etupiiriään.
– Putinilla on hyvin perinteinen imperialistinen maailmankatsomus – sellainen, jonka takia Venäjän naapurimaat eivät voineet saavuttaa itsemääräämisoikeutta satoihin vuosiin, Stent sanoo.
– Pelkään, että niin kauan kuin Venäjällä on 6 000 ydinkärkeä ja Kremliä johtavat Putinin kaltaiset ihmiset, maa on uhka naapureilleen.
