Venäjän uusi laki liikekannallepanosta on osoitus siitä, että presidentti Vladimir Putin pyrkii eskaloimaan sotaa, ei vetäytymään siitä, arvioi Carnegie Russia Eurasia Center -ajatuspajan johtaja Alexander Gabuev. Asiasta uutisoi Financial Times.
Hiljattain duumassa hyväksytty laki mahdollistaa satojentuhansien sotilaiden lähettämisen Ukrainaan. Asepalveluksen ikäraja nousee 27:stä 30:een, ja paperiset kutsuntakortit korvataan sähköisillä ilmoituksilla. Samalla sekunnilla kun venäläismies saa mobilisaatiokäskyt, sulkeutuvat maan rajat hänelle. Samalla palveluksesta kieltäytymisen rangaistukset ankaroituvat.
Myös duumassa on tajuttu, että uudella lainsäädännöllä varaudutaan sodan eskalointiin.
– Nämä tarkistusesitykset on kirjoitettu suursotaa ja yleistä liikekannallepanoa varten. Suursodan voi jo haistaa, kommentoi duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Andrei Kartapolov.
Gabuevin mukaan on ymmärrettävää, että niin lännessä halutaan ajatella Putinin tulleen ajetuksi nurkkaan. Rahaa ja aseapua virtaa Ukrainaan, ja samaan aikaan pakotteet Venäjää kohtaa kiristyvät ja valtaeliitin rivit rakoilevat.
Kremlistä katsottuna tilanne on kuitenkin erilainen. Putin uskoo, että Venäjä kykenee voittamaan pitkittyneen sodan.
Venäjän talouden ennustetaan kasvavan hieman kuluvana vuonna, pääasiassa vuorokauden ympäri toimivan sotateollisuuden ansiosta. Teollisuudelle kriittisiä komponentteja saadaan pakotteista huolimatta muun muassa Kiinasta. Valtion rahakirstu on edelleen täynnä viime vuoden korkeiden energiahintojen ansiosta. Venäläiselle energialle on myös löytynyt ostajia länsimaiden ulkopuolelta.
Gabuev ei usko edes budjettitilanteen kiristymisen pelottavan Putinia. Venäjän keskuspankki voisi yksinkertaisesti devalvoida ruplan, ja mahdolliset levottomuudet voitaisiin tukahduttaa helposti turvallisuusjoukkojen avulla.
Samalla Putin pyrkii tuhoamaan Ukrainan talouden. Ukrainan talous on tällä hetkellä pitkälti riippuvainen länsimaiden talousavusta. Iskut maan kriittiseen infrastruktuuriin ja Mustanmeren viljasopimuksesta irtautuminen ovat osa strategiaa, jolla Putin pyrkii tukkimaan Ukrainan rahahanat.
Gabuev arvelee Putinin luottavan siihen, että Ukrainan vastahyökkäys voidaan torjua ajan kanssa, sillä Venäjällä on Ukrainaan verrattuna lähes nelinkertainen miesylivoima. Niin kauan kun investoinnit aseteollisuuteen takaavat varusteiden riittävyyden ja uusia sotilaita voidaan jatkuvana virtana kutsua palvelukseen ja lähettää rintamalle, on Venäjä niskan päällä.
Kremlin toive on, että yhdessä nämä seikat johtavat länsimaiden turhautumiseen ja Ukrainan tukemisen päättymiseen. Lännen taistelutahtoa Putin koittaa myös murtaa uhkailemalla sodan laajenemisella Naton maaperälle.
Venäjä on tehnyt Ukrainan sodan aikana paljon virheitä, mutta niin kauan kun Putin on vallassa, tulee maa upottamaan kaikki resurssinsa toteuttaakseen Putinin pakkomielteisen halun tuhota ja alistaa Ukraina Venäjän vaikutuspiirin alle. Samalla kun länsimaat harkitsevat pitkän ajan strategiaansa, on niiden otettava tämä tosiasia huomioon ja tehtävä päätökset sen mukaisesti.